Mitä muuta kuin digi?

Jos helpot tehtävät ulkoistetaan jatkossa koneen tehtäväksi, niin mitä meille jää jäljelle? Yhä vain vaikeampia tehtäviä? Tällainen muutos toteutuessaan aiheuttaa paineita myös osaamisillemme.

Pinnan yläpuolella käytävässä keskustelussa pohditaan, mitkä ammatit katoavat ja mitkä säilyvät, miten eri alojen koulutusmäärät muuttuvat ja mitä tekisimme sillä ajalla, joka meiltä jää yli, kun ei ”tarvitse” tehdä töitä? Pinnan alle kurkatessa nähdään puolestaan, että useiden ammattiryhmien identiteetti on murroksessa. Ammatteihin kouluttautuneet ihmiset joutuvat löytämään uuden tavan tehdä nykyistä työtään.

Muutoksessa, jossa kone ottaa meiltä toistuvia ja helppoa ongelmanratkaisua vaativia tehtäviä, korostuu se, missä ihminen on konetta parempi. Aalto-yliopiston systeemiälykkyyden tutkimusryhmä on määritellyt lähestymistavan, jossa ”yhdistetään inhimillinen herkkyys insinööriajatteluun”. Tämä on mielenkiintoinen lähestymiskulma, josta sovellettuna kokosin oheisessa kuvassa olevan seitsemän kohdan listan.

Jos digin tehtävänä on antaa vipuvartta työn tehokkuuteen, niin voisiko ajattelutapa olla yhtä merkittävä vipuvarren antaja? Mitä ajatuksia oheinen kuva herättää sinussa?

Digitaalisesti teidän,

Marko

ServiceDesk otettiin käyttöön

SAMKin strategiassa lukee: ”Digitalisoidaan kaikki tarkoituksenmukaiset palvelut”. Tämän toimenpiteen toteuttamiseksi olemme ottaneet käyttöön uuden palveluportaalin, johon tullaan liittämään paljon erilaisia digitaalisia palveluita. Portaalin nimi on ServiceDesk, ja sen taustalla on Efecten palvelunhallintajärjestelmä.

ServiceDesk löytyy SAMK www-pääsivulta kohdasta ”Oman väen oikotiet” ja palvelu on sekä henkilöstön, että opiskelijoiden käytössä. Käyttökielenä on johtoryhmän uuden linjauksen hengessä englanti.

Ensimmäisenä palveluna olemme ottaneet käyttöön ”Report IT problem”, jossa voit ilmoittaa erilaisista tietoteknisistä ongelmista. Nykyinen SAMKin HelpDeskin palvelu kulkee rinnalla jonkin aikaa; toivomme kuitenkin ICT-palveluissa, että alkaisit käyttää uutta palvelua saman tien. Vanha palvelu poistetaan käytöstä vuodenvaihteen tienoilla – kaikki kertyneet tiketit luonnollisesti käsitellään. Kiireellisissä tapauksissa voit edelleen soittaa Helppariin jos asia on sellainen, että palveluportaali ei ”ehdi hätiin”.

Toimintaa kehitetään jatkuvasti ja yksityiskohtiin menemättä, eräänlaisena suuntaa-antavana visiona on tämä kuva:

Eli monenlaisia palveluita on tulossa ensi vuoden puolella.

Digiterveisin,

Jari 

Digitalisaatio näkyy SAMKin strategiassa

SAMKin uusi strategia on siirtynyt toteutusvaiheeseen ja niin on asia myös digitalisaation osalta. Itse asiassa se on ollut sitä jo pidempään, mutta nyt tekemisellä on vahva ja virallinen selkänoja. Digitalisaatio on muotoiltu strategiaamme toimenpiteeksi näin: ”Digitalisoidaan kaikki tarkoituksenmukaiset palvelut”. Toimenpide on osa strategista tavoitetta: ”Tuloksellisesta toiminnasta liikkumavaraa”. Digitalisaation onnistumista mitataan kahdella mittaritavoitteella:
1) ”Tilinpäätöksen toiminnallinen tulos on joka vuosi positiivinen” ja 2) ”Rahoitusmallin mukainen tulos on joka vuosi nouseva välitavoitteena 4 % taso”. Tässä korostuu selvästi digitalisaation tulkinta toiminnan tehostajana ja sujuvoittajana: kun hommat sujuvat entistä tehokkaammin ja sujuvammin, jää enemmän hyvää viivan alle.

SAMKin digitalisaatio toteutuu palveluiden digitalisaation kautta – palvelut ovat tekemistä ja tätä tekemistä digitalisoidaan tarkoituksenmukaisuusharkintaa käyttäen. Eli kaikkia palveluita ei digitalisoida periaatteen vuoksi, vaan tarkastellaan kutakin ja pohditaan yhdessä palvelun omistajan kanssa mitä kannattaa tehdä. SAMKissa on noin 120 palvelua, joten tekemisen puutetta ei ole luvassa lähiaikoina.

Yritysarkkitehtuuri on mainio työkalu tämän digitalisaatioprosessin hallintaan: toiminnan kokonaisuus on kuvattu sinne malliksi, joka sisältää ”lukemattoman määrä” yksityiskohtia. Alamme lähestyä tilannetta, jossa SAMKin toimintaa pystytään mallintamaan varsin yksityiskohtaisesti ja kokonaisvaltaisesti; tämä on tärkeää, koska digitalisaatio näkyy ja vaikuttaa kaikkialla.

 

 SAMKin palveluiden digitalisaation arkkitehtuurimalli

Digiterveisin,

Jari

Kysyttiin opiskelijoilta

SAMK oli mukana kansainvälisessä ECAR 2016 -opiskelijatutkimuksessa, jossa kartoitettiin korkeakouluopiskelijoiden näkemyksiä koulujen IT-asioista. Saimme tulokset käyttöömme hiljattain.

Kyselyn kokonaisvastaajamäärä oli 71641 opiskelijaa. Suomesta vastauksia saatiin yhteensä 4129 (YO 3016, AMK 1113). Mukana Suomesta oli 4 ammattikorkeakoulua ja 8 yliopistoa.

Kyselyssä pyydettiin opiskelijoita arvioimaan omaa suhteutumistaan tietotekniikkaan (esim. Critic vs Supporter). Erilaisten pääaineiden suhteen ristiintaulukoituna oli helppo havaita korrelaatio teknisten aineiden opiskelijoiden ja heidän positiivinen suhtautumisensa informaatioteknologiaan. Sen sijaan em. isommista pääaineryhmistä lääke- ja hoitotieteen ala oli IT:n suhteen varovaisempi ja kriittisempi. 

Raportti kartoitti opiskelijoiden käytössä olevaa teknologiaa. Lähes kaikilla on käytössään kannettava tietokone. Tabletti on joka toisella opiskelijalla ja älypuhelimia 95 %:lla vastaajista. Mobiiliteknologia on siis vahvasti opiskelijoiden elämässä ja laukussa mukana.

Opiskelijoiden kokemus teknologiasta omassa korkeakoulussaan on sanallisten vastausten toiveista ja moitteista huolimatta voittopuolisesti hyvää. Langaton verkko toimii ja siihen on verraten helppoa kytkeytyä. Kysyttäessä monellako kurssilla opiskelija käyttää kannettavaa tietokonettaan, 75 % käyttää sitä joko kaikilla tai suurimmassa osaa kurssejaan. Tämä vastaa hyvin vuosien 2015-2016 aikana tehdyn ns. Kopiosto-selvityksen antamaa kuvaa digitaalisesti opiskelijoille jaetun aineiston määrästä ja merkityksestä korkeakouluopetuksessa. Tehdyssä selvityksessä vain 5 % materiaalista enää jaetaan opiskelijoille paperimuodossa.

Sanallisten kysymysten osalta opiskelijat esittävät parannusehdotuksina opintojakson opettajalle teknologian osalta kaiken opetuksessa käytettävän materiaalin jakoa verkossa mukaan lukien luentonauhoitus. Opiskelijat ovat myös huolissaan sekä omasta että opettajan IT-taidoista. Tätä tukevat numeeriset vastaukset, kun n. 60 % opettajista koettiin olevan riittävät IT-taidot opintojakson tarpeisiin. Jäljelle jäävältä 40 %:n osalta opiskelijat kaipaavat perehtyneisyyttä opetuksessa käytettävään teknologiaan. Eritoten opiskelijoita ärsyttää materiaalin hajauttaminen erilaisille alustoille ja eri tallennusvälineille. Kommunikaation lisääminen opettajan ja opiskelijan välillä nousee monessa sanallisessa vastauksessa esiin.

Tältä pohjalta on hyvä SAMKissakin ponnistaa syyslukukauden 2017 alusta alkaen BYOD-toimintamalliin. 

Innostava mobiilikokemus

Kokeilukulttuuria peräänkuulutetaan hallitusohjelmaa myöden ja siinä ollaan mielestäni oikella tiellä. Kyllä se kuuluisa kehityksen kehittyminen vaatii sen, että otetaan riskiä, astutaan aidan yli ja surffaillaan silloin tällöin vierailla vesillä. Sieltä ne uudet ideat ja innovaatiot tulevat.

Minulle tuli tänä aamuna tilaisuus kantaa korteni kokeilukulttuurin kekoon, kun edessä oli ns. tuplabuukkaus. Piti ehtiä samaan aikaan sekä junalle, että verkkopalaveriin. Ratkaisin ongelman niin, että liityin verkkopalaveriin kännykkäni avulla ja lähdin siirtymään ensin auton ratissa ja sitten kilometrin verran kävellen kohti rautatieasemaa.

Latasin Playkaupasta Webexin appsin, asensin sen ja kirjauduin sisään SAMKin HILL-tunnuksilla. Katjan hostaama verkkopalaveri löytyi helposti, ja liityin siihen mukaan.

Itse istunto meni vaihtelevalla menestyksellä, eli yhteyteni katkesi hetkeksi pari kertaa - tämä ongelma korjaantuu vielä tämän vuoden aikana, kun liittymämme vaihtuvat 4G:ksi; nykyinen 3G on vähän mopo pyörittämään videota liikkeellä ollessa. Yhteys palautui automaattisesti heti, kun laite sai tarpeeksi kaistaa yhteydelleen, eli siinä ei tarvinnut alkaa keskustan läpi kävellessä säätämään mitään asetuksia tms.

Suurimman aikaa kaikki toimi kuitenkin hienosti ja pystyin olemaan kokouksessa mukana siinä missä muutkin. Katselin esimerkiksi kuvaa kaiutinmallista, jota aiotaan testata - sain myös zoomattua sitä nipistysotteella, kun halusin katsoa tarkemmin miltä laite näyttää. Eli presenterin näkymän jako toistuu hienosti kännykälle. Lisäksi osallistuin keskusteluun aktiivisesti ja hieman myös häiriköin kokousta näyttämällä muille osallistujille näkymiä kävelymatkani varrelta, mm. uudesta kampuksesta :-)  Äänen laatu oli erinomainen ja omaksi yllätyksekseni se oli kuulemma hyvä myös minun suunnaltani - olisiko tyttäreltä lainaamani earit olleet normaalia paremmat, ainakin ne olivat kalliit :-)

Kokemus oli kaikkiaan positiivinen ja herätti myönteisiä ajatuksia siitä, mitä kaikkea tämäkin mahdollistaa. Opiskelijat ovat hyvin liikkuvaisia ja on kaiketi hyvä, että halutessaan opetusta voi seurata tälläkin tavalla. Myös palavereihin tämä tuo mukavasti joustoa, kun lähin palaveripaikka on kaikkialla siellä missä kännykässä on kenttää. Pelkän äänen kuunteluun riittää nimittäin aika heikkokin yhteys, liikkuva kuva vaatiikin normaalin tasoisen mobiiliyhteyden.

Mitä seuraavaksi kokeilisin?

Digiterveisin,

Jari

Digimentoroinnilla tukea kehittymiseen

Digitaalinen opettajuus. Tulevaisuuden työelämä. Digitaalinen kampus. HILL. BYOD. Kosketusnäyttö. Virtuaaliset ympäristöt. Moodle. Office 365…. Listaa voisi jatkaa loputtomiin, mutta nämä nyt sattuivat tulemaan ensimmäisenä mieleeni miettiessäni juuri nyt niin ajankohtaista digikehittämistyötä.

Iso osa kehittämisestä kulkee sateenvarjon ”Digitaalinen opettajuus 2016-2017” alla. Kehittämisen kohteena olevia asioita on paljon ja vauhti kova.  Huumorilla aiemmin heitetty ”Uusi kampus tulee – oletko valmis?” -slogan alkaa tuntua todellisuudelta, sillä ennen ensi syksyä monen asian todellakin pitää olla valmiina. Sateenvarjoa on vahvistettava, jotta päälaki pysyy kuivana. Olemmekin nimenneet SAMKiin yli 20 rohkeaa digimentoria, joiden tehtävänä on toimia uudenlaisen työskentelykulttuurin ja pedagogiikan lähettiläänä ja helposti tavoitettavana arjen digitaalisena apua.  
 Kysytäänpä digimentori Riitta Bluelta, miltä työkenttä näyttää? Onko sateenvarjolla käyttöä?

"- No joo, kyllä sateenvarjolla on käyttöä. Muuten sataa niskaan. Hallitus on antanut meille viime vuosina paljon keppiä, mutta porkkanaakin on saatu, ja tämä taitaa olla yksi niistä porkkanoista. Digiloikka on kirjattu hallitusohjelmaan, mikä tarkoittaa sitä, että kaikki muutkin koulutustahot peruskouluista lähtien ovat remontissa mukana. Se, joka tässä kisassa korjaa sadon, tekee tärkeää työtä ja panostaa tulevaisuuden koulutusosaamiseen. SAMK on kiitettävästi ottanut haasteen vastaan ja tässä sitä nyt sitten ollaan käärimässä hihoja syyssateista huolimatta.

Meillä on SAMKissa hyvä lähtökohtatilanne. Oppimisympäristöjä on modernisoitu, Poriin on tulossa uusi kampus, ja käytössämme olevat työkalut ovat huippuluokkaa. Myös useimmat opiskelijat ovat luontaisesti kiinnostuneita digitaalisuudesta, joten kysyntä ja tarjonta kohtaavat. Jatkossa meille tulevat opiskelijat ovat tottuneet digitaalisiin oppimisympäristöihin jo ala-asteelta alkaen. Emme voi sen vuoksi jäädä paikoillemme, vaan tähän asiaan pitää jokaisen ihan oikeasti vähän panostaa. Tästä junasta ei voi jäädä pois.

Toivoisin, että voisimme porukalla miettiä sitä, mistä lähdetään liikkeelle ja miten edetään. Katsotaan yhdessä, miten voimme toteuttaa digiloikkaa omassa työssämme. Osallistutaan tarjolla oleviin koulutuksiin, keskustellaan asioista ja jaetaan hyviä kokemuksia. Lähdetään liikkeelle pienin askelin ja lisätään vauhtia vähitellen. Meillä on valtavat mahdollisuudet tehdä tästä hyvä juttu." 

Jonna Seppälä & Riitta Blue

Yritysarkkitehtuuri on digitalisaatiota

Yritysarkkitehtuuri (tai kokonaisarkkitehtuuri) on hyvin usein raskaaksi ja vaikeaksi mielletty asia, joka on lähinnä lakisääteistä pakkopullaa ja jota tehdään, kun on pakko. Sen voi nähdä myös toisin, jos suhtautuu asiaan avoimin mielin ja haluaa perehtyä tarkemmin sen sisältöön ja mahdollisuuksiin - esimerkiksi lukemalla tämä blogiteksti loppuun asti ;-)

Mitä yritysarkkitehtuuri sitten on? Jos yritän kuvailla asiaa selkokielellä, sanon että se on digitaalinen malli organisaation toiminnasta. Kun rakennusarkkitehti piirtää CADilla digitaalisen mallin rakennuksesta, niin yritysarkkitehti luo omilla työkaluillaan digitaalisen mallin organisaation toiminnasta. Rakennuksen piirustuksista näkee missä mikin rakennuksen osa on: missä menevät vesijohdot, sähköt, ilmanvaihto, ikkunat, ovet, eristeet jne. Yritysarkkitehtuurista puolestaan voi katsoa mitä toimintaa, tietoja, teknologiaa ja sovelluksia organisaatiossa on, ja miten ne ovat tekemisissä keskenään. 

SAMKin yritysarkkitehtuurimalli

Yritysarkkitehtuurimallista voidaan esimerkiksi nostaa esiin joku tietty palvelu ja katsoa vaikkapa nämä asiat ko. palvelun osalta:

- merkitys SAMKin strategialle

- palvelua kehittävät kehittämisprojektit ja etenemisvaihe

- asiakkaat

- prosessikuvaus

- palvelun käyttämät ohjelmistot ja järjestelmät

- palvelun käyttämät tai tuottamat tiedot (tietovarannot, koodistot, sanastot)

- palvelun käyttämä teknologia (palvelimet, laitteet)

Hienoa. Mutta mitä hyötyä tästä sitten on?

Valotan asiaa esimerkillä.

Olemme SAMKissa aloittaneet Peppi-projektin, jonka tavoitteena on siirtyä käyttämään Peppi-järjestelmää 1.1.2018 alkaen. Kyseessä on valtava työ, koska Peppi tulee korvaamaan useamman nykyisin käytössä olevan järjestelmän; esim. SoleOPS, Winha, TimeEdit, SoleHOPS sekä useita LotusNotes-pohjaisia räätälöityjä sovelluksia – ja ehkä jotain muutakin.

Kuka osaa sanoa, mitä kaikkea noihin edellä mainittuihin sovelluksiin liittyy tilanteessa, jossa olemme luopumassa niiden käytöstä kokonaan tai osittain?

- minkä strategisten tavoitteiden toteutumiseen muutos vaikuttaa?

- ketä asiakkaita niillä palvellaan?

- ketkä ovat em. palveluiden omistajat?

- millaisia prosesseja niihin liittyy?

- mitä tietovarantoja niihin on kytketty tavalla tai toisella?

- millä palvelimilla ne tai niiden käyttämät tiedot ovat?

- mitä teknologiaa kokonaisuuteen liittyy?

- mitkä järjestelmät ovat yhteydessä näihin vaihdettaviin järjestelmiin?

Kuten huomataan, kyseessä on hyvin monimutkainen asiakokonaisuus. On aika haastavaa, jos ei mahdotonta saada asiasta kuvaa pelkästään ajattelun tai keskustelun voimalla. Tilanne muuttuu aivan toisenlaiseksi, jos organisaatiolla on hyvin tehty yritysarkkitehtuurimalli. Se mahdollistaa monimutkaisten ja paljon yksityiskohtia ja keskinäisiä yhteyksiä sisältävien kokonaisuuksien hahmottamisen ymmärrettävällä tavalla. Ja muutoksen hallinnan laatu paranee, jos kaikki muutokset päivitetään yritysarkkitehtuuriin sitä mukaa, kun niitä tehdään – eli että organisaation toiminnan malli vastaa ajantasaisesti todellisuutta.

Peppi-projekti on vain yksi esimerkki niistä mahdollisuuksista, joita yritysarkkihtehtuuri pystyy tarjoamaan digitalisaation tueksi. Suurin haaste on lisätä tietoisuutta yritysarkkitehtuurin mahdollisuuksista. Mihin organisaation toiminnan kimurantteihin kysymyksiin sinä kaipaisit vastauksia?

SAMKin yritysarkkitehtuurityön seuraava vaihe on tietoelementtien kytkeminen toimintaan. Tiedämme mitä tietoja meillä on (noin 70 tietovarantoa) ja tiedämme mitä palveluita (noin 120 palvelua) tarjoamme. Mutta vielä emme pysty havainnollisesti osoittamaan, mihin palveluun mikin tieto liittyy ja millä tavalla. Tämän työvaiheen jälkeen se on mahdollista.

Digiterveisin,

Jari