Jos helpot tehtävät ulkoistetaan jatkossa koneen tehtäväksi,
niin mitä meille jää jäljelle? Yhä vain vaikeampia tehtäviä? Tällainen muutos
toteutuessaan aiheuttaa paineita myös osaamisillemme.
Pinnan yläpuolella käytävässä keskustelussa pohditaan, mitkä
ammatit katoavat ja mitkä säilyvät, miten eri alojen koulutusmäärät muuttuvat
ja mitä tekisimme sillä ajalla, joka meiltä jää yli, kun ei ”tarvitse” tehdä
töitä? Pinnan alle kurkatessa nähdään puolestaan, että useiden ammattiryhmien
identiteetti on murroksessa. Ammatteihin kouluttautuneet ihmiset joutuvat
löytämään uuden tavan tehdä nykyistä työtään.
Muutoksessa, jossa kone ottaa meiltä toistuvia ja helppoa
ongelmanratkaisua vaativia tehtäviä, korostuu se, missä ihminen on konetta
parempi. Aalto-yliopiston systeemiälykkyyden tutkimusryhmä on määritellyt
lähestymistavan, jossa ”yhdistetään inhimillinen herkkyys insinööriajatteluun”.
Tämä on mielenkiintoinen lähestymiskulma, josta sovellettuna kokosin oheisessa
kuvassa olevan seitsemän kohdan listan.
Jos digin tehtävänä on antaa vipuvartta työn tehokkuuteen,
niin voisiko ajattelutapa olla yhtä merkittävä vipuvarren antaja? Mitä
ajatuksia oheinen kuva herättää sinussa?
Digitaalisesti teidän,
Marko
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti