Uusien (digitaalisten) palvelujen kehittämisestä

Tervehdys digiplokin satapäiselle lukijakunnalle! Ihan alkuun voisi todeta, että muutaman vuoden kuluttua ei enää tarvi korostaa palvelujen olevan digitaalisia. Sama ilmiö kävi tv:n kanssa. Aiemmin puhuttiin digi-televisiosta, nyt se on pelkkä televisio. Tämä onkin hyvä johdanto ajattelumalliin, mikä mielestäni on oleellinen uusia (digitaalisia) palveluja kehittäessä. Oleellista ei ole niinkään digiosaaminen vaan asiakaslähtöinen ajattelutapa. En ole lainkaan huolissani siitä, etteikö mitä villeimmille uusille ideoille löytyisi osaavia toteuttajia.

Pääsin mukaan SAMK:n digitaalisten palvelujen kehittämisryhmään, odotan innolla ryhmässä käytäviä keskusteluja ja ideointia. Olen yleisesti ottaen kehittämistyössä käyttänyt kahden kysymyksen taktiikkaa selvittääkseni itselleni kohteen merkityksen:

1. Onko asia tärkeä?

2. Voimmeko toimia paremmin (kuin nykyään)?

Digitaalisten palvelujen kehittämisen osalta molempiin voi vastata isolla k-kirjaimella.

Olen ollut yritysten teknologiakehittämistyössä mukana vuodesta 2002. Alusta asti on ollut selvää, että kehittäminen ei saa lähteä ”teknologia edellä”. Sen sijaan operatiivinen ja erityisesti strateginen taso ovat kehittämisen mielekkäät kulmakivet. Pitää olla ajatus siitä, mikä (muutos) on tarkoitus saada tapahtumaan ja rohkeutta lähteä kokeilemaan (joskus hieman outojakin) asioita.

Ammattikorkeakoulut ovat kisassa keskenään. Rahoitusmallin kriteerit ovat laittaneet kisaajat juoksemaan yhä kovempaa. Malli on tuonut toimeksiantajan näkökulmasta paljon lisää tehoa AMK:eista. Onkin aiheellista kysyä, voisimmeko sen lisäksi, että juoksemme yhä kovempaa, juosta eri tavalla kuin muut? Analoginen juoksu on lineaarista, digitaalinen ei. Digitaalinen aikakausi on vasta alkamassa, tulevaisuuden parhaat käytännöt ovat vielä keksimättä.

Haastan molemmat tänne asti jaksaneet lukijat ideoimaan millainen on tulevaisuuden digitaalinen SAMK. Kommentoi alle tai lähetä minulle sähköpostia.

Digi-digi – tulee hiki, sanoopi Marko Mikkola

Bring Your Own Device

BYOD on digitalisaation tapaan hyvin aktiivisessa käytössä oleva termi. Se tarkoittaa lyhyesti ja selkokielellä sanottuna sellaista toimintamallia, jossa käyttäjät käyttävät omia päätelaitteitaan työskentelyyn ja opiskeluun. Organisaation tehtäväksi jää järjestää ICT-ympäristö niin, että edellä mainittu sujuu ongelmitta.

BYOD on erittäin suosittu toimintamalli, koska siinä on nähty kokonaisuutena olevan enemmän plussia kuin miinuksia. Molempia toki löytyy.

+ Plussan puolelle on kansainvälisessä keskustelussa kirjattu usein esimerkiksi käyttäjätyytyväisyyden kasvu, organisaation laitekulujen lasku ja parempi laitekanta kuin perinteisessä toimintamallissa. Myös ajasta ja paikasta riippumattoman työskentelyn mahdollistaminen on selkeä plussa.

- Miinusmerkkiset huolenaiheet liittyvät useimmiten tavalla tai toisella tietoturvakysymyksiin.



SAMKissa BYODiin pitää ottaa kolme näkökulmaa: opiskelijat, henkilöstö ja vieraat. Kaikille ryhmille pitää järjestää toimivat ICT-palvelut ajasta, paikasta ja päätelaitteesta riippumatta.

Kampushankkeet ovat toimineet hyvinä vauhdittajina SAMKin BYOD-valmisteluissa. Töitä on tehty vähitellen kiihtyvällä tahdilla jo vuoden 2014 loppupuolelta asti BYOD-otsikon alla. Toki tähän liittyviä ratkaisuja on kehitetty ja ollut käytössäkin jo paljon aiemminkin, vaikka ei olekaan aina muistettu puhua BYODista.

Porin kampushankkeen alla pyörivässä BYOD-projektissa on käsitelty säännöllisesti niitä asiakokonaisuuksia, joilla on vaikutusta toimivan BYOD-ympäristön rakentamiseen:

- Kysely tiimivastaaville ei-BYOD -ohjelmistoista: BYOD/EI-BYOD -ohjelmistot, ml ohjelmistojen määrän vähentäminen

- Järjestelmien ja ohjelmistojen omistajuuden määrittelytyö

- HILL-lisensointi

- Keskustelu opiskelijoiden kanssa siitä, miten BYOD nyt toimii ja mitä pitää kehittää

- IT-luokkien koneiden sisällönmäärittely

- Nykyisten IT-luokkien asteittainen vähentäminen

- Office 365

- Dropbox

- BYOD-tiedotus

- Opintojaksoselosteen toiminta opintojaksojen ohjelmistotarpeen osoittajana

- Opettajien BYOD-valmiuksien vahvistaminen

- SAMKin ohjelmistojen ja järjestelmien toimivuus toimintamallissa

- Ohjelmistojen virtualisointi (virtualisoinnin verkko- ja palvelintarpeet, uusi sopimus mahdollistaa niin henkilökunnan kuin opiskelijoidenkin osalta käytön missä tahansa - rajana vain ohjelmistokohtaiset lisenssit)

- WLAN-verkon tehostaminen ja parantaminen (ml. vierailijaverkko)

- BYOD-tulostus

- Henkilöstön tietokone- ja puhelinhankintojen politiikka + mobiilin nopeus

- BYOD-tietoturva

- Lähiverkot ja runkoverkko

- Operaattoriverkkojen kapasiteetin varmistaminen: "monioperaattoriverkko"

- Omien laitteiden latauspisteet

- X kpl lainakoneita kirjastoon
- BYOD-tuki opiskelijavoimin

Huh huh. Hengästyttää jo pelkkä luettelon tekeminen...

Lopuksi vielä humoristinen kuva siitä, miten eri tavalla opiskelijat ja henkilökunta saattavat nähdä BYOD-toimintamallin arjen. Tätä uhkakuvaa vastaan hyökäämme osaamisen ja ICT-ympäristön kehittämisellä. Yhdessä.












Tässä hyvä artikkeli aiheeseen liittyen: http://www.meteoriitti.com/2016/02/09/byod-korulauseesta-kaytantoon/   Aika paljon tässä on kyse asenteesta, niin kuin nyt yleensäkin on tilanne muutoksia kohdatessa. Uteliaan positiivisella asenteella hyvä tästäkin tulee!

Digiterveisin,

jari

#Ratkaisu16

Digiseminaaria pukkaa!

Osallistuin tiistaina Finlandiatalolla järjestettyyn Ratkaisu16-digiseminaariin. Ohjelma oli jaettu fiksusti kolmeen pääteemaan, joista yksi oli painotukseltaan yhteiskunnallinen, toinen businekselle suunnattu ja kolmas yksilötason digiasioihin. Surffailin tasapuolisesti näissä kaikissa ja sain taas aimo annoksen hyviä ideoita omassa työssä sovellettavaksi. Lisäksi tapahtumassa oli melkoinen kattaus järjestäjätahon, eli CGI:n toimintaa esittteleviä ja myyviä messupisteitä.

Tapahtumaa esittelevä video.

Näitä digiseminaareja tuntuu olevan tarjolla nyt joka viikolle. Digi sitä ja digi tätä, kuten edellisessä blogissani irvailin. Tämä huuma on kyllä aivan ymmärrettävä, kunhan katsoo sitä ilmiön jo näkyvän ja varsinkin ennakoidun vaikutuksen kautta. Niin yksityis- kuin työelämämmekin tulevat muuttumaan totaalisesti tulevien vuosikymmenten aikana myös näiltä osin.

Yhdessä esityksessä Nokian (joka on muuten kovassa vauhdissa ja kasvussa) edustaja esitteli 5G:n kehitystyötä ja mitä kaikkea se tuo tuo tullessaan. Aikamoisen huikeita visioita, jotka olisivat olleet science fictionia 20 vuotta sitten, mutta ovat todellisuutta jo 2020-luvun alussa. Häneltä kysyttiin pilke silmäkulmassa tuleeko 5G:n jälkeen 6G ja mitä se mahdollisesti pitää sisällään? Pienen tuumaustuokion jälkeen hän kehotti lähestymään asiaa scifi-elokuvien kautta, koska jotain sellaista se kaiketi tulee olemaan. Eli robotisaatio on digitalisaatiota seuraava iso aalto.

Aika hienoa muuten, että meillä SAMKissa robotiikka ei ole mikään tulevaisuuden haave. Sehän on meillä jo nykyinen juttu, jossa ollaan hyvällä uralla ja katse tulevaisuudessa. Siitä leadista kannattaa pitää kiinni ja satsata siihen paukkuja! Lisätietoja esim, täältä: https://www.samk.fi/hankkeet/robocoast

Onneksi ensi viikolla ei ole digiseminaaria: junalla kulkien Helsingin päivä ovat raskaita: aamuneljältä herätys ja kotiin alkuillasta. Takki on aika tyhjä tuollaisen reissun jäljiltä, mutta toisaalta pää on täynnä uusia ajatuksia.

Osallistujien kommentteja:  #Ratkaisu16

Kuvia ja videoita tapahtumasta: http://ratkaisu.cgi.fi/fi/kuvat-ja-videot

Digiterveisin,

jari