Innostava mobiilikokemus

Kokeilukulttuuria peräänkuulutetaan hallitusohjelmaa myöden ja siinä ollaan mielestäni oikella tiellä. Kyllä se kuuluisa kehityksen kehittyminen vaatii sen, että otetaan riskiä, astutaan aidan yli ja surffaillaan silloin tällöin vierailla vesillä. Sieltä ne uudet ideat ja innovaatiot tulevat.

Minulle tuli tänä aamuna tilaisuus kantaa korteni kokeilukulttuurin kekoon, kun edessä oli ns. tuplabuukkaus. Piti ehtiä samaan aikaan sekä junalle, että verkkopalaveriin. Ratkaisin ongelman niin, että liityin verkkopalaveriin kännykkäni avulla ja lähdin siirtymään ensin auton ratissa ja sitten kilometrin verran kävellen kohti rautatieasemaa.

Latasin Playkaupasta Webexin appsin, asensin sen ja kirjauduin sisään SAMKin HILL-tunnuksilla. Katjan hostaama verkkopalaveri löytyi helposti, ja liityin siihen mukaan.

Itse istunto meni vaihtelevalla menestyksellä, eli yhteyteni katkesi hetkeksi pari kertaa - tämä ongelma korjaantuu vielä tämän vuoden aikana, kun liittymämme vaihtuvat 4G:ksi; nykyinen 3G on vähän mopo pyörittämään videota liikkeellä ollessa. Yhteys palautui automaattisesti heti, kun laite sai tarpeeksi kaistaa yhteydelleen, eli siinä ei tarvinnut alkaa keskustan läpi kävellessä säätämään mitään asetuksia tms.

Suurimman aikaa kaikki toimi kuitenkin hienosti ja pystyin olemaan kokouksessa mukana siinä missä muutkin. Katselin esimerkiksi kuvaa kaiutinmallista, jota aiotaan testata - sain myös zoomattua sitä nipistysotteella, kun halusin katsoa tarkemmin miltä laite näyttää. Eli presenterin näkymän jako toistuu hienosti kännykälle. Lisäksi osallistuin keskusteluun aktiivisesti ja hieman myös häiriköin kokousta näyttämällä muille osallistujille näkymiä kävelymatkani varrelta, mm. uudesta kampuksesta :-)  Äänen laatu oli erinomainen ja omaksi yllätyksekseni se oli kuulemma hyvä myös minun suunnaltani - olisiko tyttäreltä lainaamani earit olleet normaalia paremmat, ainakin ne olivat kalliit :-)

Kokemus oli kaikkiaan positiivinen ja herätti myönteisiä ajatuksia siitä, mitä kaikkea tämäkin mahdollistaa. Opiskelijat ovat hyvin liikkuvaisia ja on kaiketi hyvä, että halutessaan opetusta voi seurata tälläkin tavalla. Myös palavereihin tämä tuo mukavasti joustoa, kun lähin palaveripaikka on kaikkialla siellä missä kännykässä on kenttää. Pelkän äänen kuunteluun riittää nimittäin aika heikkokin yhteys, liikkuva kuva vaatiikin normaalin tasoisen mobiiliyhteyden.

Mitä seuraavaksi kokeilisin?

Digiterveisin,

Jari

Digimentoroinnilla tukea kehittymiseen

Digitaalinen opettajuus. Tulevaisuuden työelämä. Digitaalinen kampus. HILL. BYOD. Kosketusnäyttö. Virtuaaliset ympäristöt. Moodle. Office 365…. Listaa voisi jatkaa loputtomiin, mutta nämä nyt sattuivat tulemaan ensimmäisenä mieleeni miettiessäni juuri nyt niin ajankohtaista digikehittämistyötä.

Iso osa kehittämisestä kulkee sateenvarjon ”Digitaalinen opettajuus 2016-2017” alla. Kehittämisen kohteena olevia asioita on paljon ja vauhti kova.  Huumorilla aiemmin heitetty ”Uusi kampus tulee – oletko valmis?” -slogan alkaa tuntua todellisuudelta, sillä ennen ensi syksyä monen asian todellakin pitää olla valmiina. Sateenvarjoa on vahvistettava, jotta päälaki pysyy kuivana. Olemmekin nimenneet SAMKiin yli 20 rohkeaa digimentoria, joiden tehtävänä on toimia uudenlaisen työskentelykulttuurin ja pedagogiikan lähettiläänä ja helposti tavoitettavana arjen digitaalisena apua.  
 Kysytäänpä digimentori Riitta Bluelta, miltä työkenttä näyttää? Onko sateenvarjolla käyttöä?

"- No joo, kyllä sateenvarjolla on käyttöä. Muuten sataa niskaan. Hallitus on antanut meille viime vuosina paljon keppiä, mutta porkkanaakin on saatu, ja tämä taitaa olla yksi niistä porkkanoista. Digiloikka on kirjattu hallitusohjelmaan, mikä tarkoittaa sitä, että kaikki muutkin koulutustahot peruskouluista lähtien ovat remontissa mukana. Se, joka tässä kisassa korjaa sadon, tekee tärkeää työtä ja panostaa tulevaisuuden koulutusosaamiseen. SAMK on kiitettävästi ottanut haasteen vastaan ja tässä sitä nyt sitten ollaan käärimässä hihoja syyssateista huolimatta.

Meillä on SAMKissa hyvä lähtökohtatilanne. Oppimisympäristöjä on modernisoitu, Poriin on tulossa uusi kampus, ja käytössämme olevat työkalut ovat huippuluokkaa. Myös useimmat opiskelijat ovat luontaisesti kiinnostuneita digitaalisuudesta, joten kysyntä ja tarjonta kohtaavat. Jatkossa meille tulevat opiskelijat ovat tottuneet digitaalisiin oppimisympäristöihin jo ala-asteelta alkaen. Emme voi sen vuoksi jäädä paikoillemme, vaan tähän asiaan pitää jokaisen ihan oikeasti vähän panostaa. Tästä junasta ei voi jäädä pois.

Toivoisin, että voisimme porukalla miettiä sitä, mistä lähdetään liikkeelle ja miten edetään. Katsotaan yhdessä, miten voimme toteuttaa digiloikkaa omassa työssämme. Osallistutaan tarjolla oleviin koulutuksiin, keskustellaan asioista ja jaetaan hyviä kokemuksia. Lähdetään liikkeelle pienin askelin ja lisätään vauhtia vähitellen. Meillä on valtavat mahdollisuudet tehdä tästä hyvä juttu." 

Jonna Seppälä & Riitta Blue

Yritysarkkitehtuuri on digitalisaatiota

Yritysarkkitehtuuri (tai kokonaisarkkitehtuuri) on hyvin usein raskaaksi ja vaikeaksi mielletty asia, joka on lähinnä lakisääteistä pakkopullaa ja jota tehdään, kun on pakko. Sen voi nähdä myös toisin, jos suhtautuu asiaan avoimin mielin ja haluaa perehtyä tarkemmin sen sisältöön ja mahdollisuuksiin - esimerkiksi lukemalla tämä blogiteksti loppuun asti ;-)

Mitä yritysarkkitehtuuri sitten on? Jos yritän kuvailla asiaa selkokielellä, sanon että se on digitaalinen malli organisaation toiminnasta. Kun rakennusarkkitehti piirtää CADilla digitaalisen mallin rakennuksesta, niin yritysarkkitehti luo omilla työkaluillaan digitaalisen mallin organisaation toiminnasta. Rakennuksen piirustuksista näkee missä mikin rakennuksen osa on: missä menevät vesijohdot, sähköt, ilmanvaihto, ikkunat, ovet, eristeet jne. Yritysarkkitehtuurista puolestaan voi katsoa mitä toimintaa, tietoja, teknologiaa ja sovelluksia organisaatiossa on, ja miten ne ovat tekemisissä keskenään. 

SAMKin yritysarkkitehtuurimalli

Yritysarkkitehtuurimallista voidaan esimerkiksi nostaa esiin joku tietty palvelu ja katsoa vaikkapa nämä asiat ko. palvelun osalta:

- merkitys SAMKin strategialle

- palvelua kehittävät kehittämisprojektit ja etenemisvaihe

- asiakkaat

- prosessikuvaus

- palvelun käyttämät ohjelmistot ja järjestelmät

- palvelun käyttämät tai tuottamat tiedot (tietovarannot, koodistot, sanastot)

- palvelun käyttämä teknologia (palvelimet, laitteet)

Hienoa. Mutta mitä hyötyä tästä sitten on?

Valotan asiaa esimerkillä.

Olemme SAMKissa aloittaneet Peppi-projektin, jonka tavoitteena on siirtyä käyttämään Peppi-järjestelmää 1.1.2018 alkaen. Kyseessä on valtava työ, koska Peppi tulee korvaamaan useamman nykyisin käytössä olevan järjestelmän; esim. SoleOPS, Winha, TimeEdit, SoleHOPS sekä useita LotusNotes-pohjaisia räätälöityjä sovelluksia – ja ehkä jotain muutakin.

Kuka osaa sanoa, mitä kaikkea noihin edellä mainittuihin sovelluksiin liittyy tilanteessa, jossa olemme luopumassa niiden käytöstä kokonaan tai osittain?

- minkä strategisten tavoitteiden toteutumiseen muutos vaikuttaa?

- ketä asiakkaita niillä palvellaan?

- ketkä ovat em. palveluiden omistajat?

- millaisia prosesseja niihin liittyy?

- mitä tietovarantoja niihin on kytketty tavalla tai toisella?

- millä palvelimilla ne tai niiden käyttämät tiedot ovat?

- mitä teknologiaa kokonaisuuteen liittyy?

- mitkä järjestelmät ovat yhteydessä näihin vaihdettaviin järjestelmiin?

Kuten huomataan, kyseessä on hyvin monimutkainen asiakokonaisuus. On aika haastavaa, jos ei mahdotonta saada asiasta kuvaa pelkästään ajattelun tai keskustelun voimalla. Tilanne muuttuu aivan toisenlaiseksi, jos organisaatiolla on hyvin tehty yritysarkkitehtuurimalli. Se mahdollistaa monimutkaisten ja paljon yksityiskohtia ja keskinäisiä yhteyksiä sisältävien kokonaisuuksien hahmottamisen ymmärrettävällä tavalla. Ja muutoksen hallinnan laatu paranee, jos kaikki muutokset päivitetään yritysarkkitehtuuriin sitä mukaa, kun niitä tehdään – eli että organisaation toiminnan malli vastaa ajantasaisesti todellisuutta.

Peppi-projekti on vain yksi esimerkki niistä mahdollisuuksista, joita yritysarkkihtehtuuri pystyy tarjoamaan digitalisaation tueksi. Suurin haaste on lisätä tietoisuutta yritysarkkitehtuurin mahdollisuuksista. Mihin organisaation toiminnan kimurantteihin kysymyksiin sinä kaipaisit vastauksia?

SAMKin yritysarkkitehtuurityön seuraava vaihe on tietoelementtien kytkeminen toimintaan. Tiedämme mitä tietoja meillä on (noin 70 tietovarantoa) ja tiedämme mitä palveluita (noin 120 palvelua) tarjoamme. Mutta vielä emme pysty havainnollisesti osoittamaan, mihin palveluun mikin tieto liittyy ja millä tavalla. Tämän työvaiheen jälkeen se on mahdollista.

Digiterveisin,

Jari

BYOD-infoa

BYOD-asiat etenevät kuin se kuuluisa juna. Kokonaisuudessa on monta osiota, joka tarkoittaa että töitä tehdä monella saralla. Ainakin nämä ovat aikataulutetusti työn alla:



Kuten kuvasta näkyy, osa asioista on jo saatu kuntoon ja suurin osa on vielä edessäpäin. Kaikki liittyy kaikkeen, joten jokaisen lenkin pitää toimia, jotta ketju kestää.

Tiedotus on listassa viimeisenä, mutta se ei tarkoita että se olisi vähäisin asia. Päinvastoin, asiasta tiedottaminen taitaa olla sieltä tärkeimmästä päästä. SAMKin nettisivuille on lisätty BYOD-infoa osoitteeseen: www.samk.fi/byod   Sisältöä päivitetään sitä mukaa kun asiat etenevät tai muuttuvat.

Digiterveisin,

jari

Pari sanaa yritysarkkitehtuurista

SAMKissa on digitalisaatio-ohjelman edetessä otettu vähitellen käyttöön yritysarkkitehtuurimenetelmää. Mistä siinä on kyse?

Yritysarkkitehtuuri (toiselta nimeltään kokonaisarkkitehtuuri) on periaatteessa yksinkertainen asia, mutta käytännössä hyvin laaja kokonaisuus, johon perehtyminen vaatii hieman aikaa ja viitseliäisyyttä. Yksinkertaisesti sanottuna siinä on kyse toiminnan, sovellusten, tietojen ja teknologian kuvaamisesta sekä ennen kaikkea niiden välisten yhteyksien kuvaamisesta.

Wikipedia toteaa saman asian näin: ”Yritysarkkitehtuuri on kattava ilmaisu yrityksestä: punainen lanka joka sitoo liiketoimintasuunnittelun näkökulman, kuten vision, strategiat ja governance periaatteet, liiketoimintaoperoinnin näkökulman, kuten liiketoimintakäsitteistön, organisaatiorakenteet, prosessit ja tiedot, automatisoinnin näkökulman, kuten tietojärjestelmät ja tietokannat, sekä liiketoiminnan mahdollistavan teknologisen infrastruktuurin, kuten tietokoneet, käyttöjärjestelmät ja verkot.”

Lähde: Avoidata.fi

SAMKissa yritysarkkitehtuuria ollaan otettu käyttöön ratkaisulähtöisesti, liittyen digitalisaatio-ohjelman tarpeisiin. Digitalisaatio-ohjelmassahan on kyse SAMKin palveluiden digitalisaatiosta, joten yritysarkkitehtuurissakin on keskitytty tähän asiaan: palvelut ovat mallin keskiössä, ja muilla elementteillä tuetaan niiden digitalisaatiota monin eri tavoin. 

Kuten edellä kerroin, yritysarkkitehtuurimenetelmä mahdollistaa eri asioiden välisten yhteyksien esittämisen – tämä on juuri se lisäarvo, jonka tämä menetelmä tuo digitalisaatioon. Kun pystymme näkemään minkä hyvänsä palvelumme ”sisälle” ja luomaan faktoihin perustuvan kokonaiskuvan siitä mitä kaikkea ko palveluun littyy, on kytköksissä ja vaikuttaa; silloin pystymme lähestymään sen kehittämistä johdonmukaisesti ja todennäköisesti myös tuloksellisesti.

SAMKin digitalisaatio-ohjelman arkkitehtuurimalli

Tällä hetkellä yllä kuvattu malli on rakentunut suunnitellun aikataulun mukaisesti. Toiminta-arkkitehtuurin puolella alkaa olla valmista muutoin, paitsi prosessikuvausten osalta. Sovellussalkku on melko pitkälti valmis, sieltä puuttuu lähinnä lisenssitietoja, joita kertyy koko ajan lisää kun lisenssejä tulee uusittavaksi tai poistettavaksi. Tieto- ja teknologiaosiot ovat vasta alkutekijöissään, eli niissä on lähinnä tunnistettu mitä niihin kuuluu ja kuvaustyö on vasta alkamassa.

Digiterveisin,

jari

Mitä on pinnan alla?

Olet varmaan törmännyt jäävuoreen monenlaisen metaforan muodossa. Niin tälläkin kertaa. Olen vast’ikään huomannut, että jäävuori on hyvä työkalu jäsentämään monia asioita. Otetaan esimerkiksi vaikkapa paljon uutisoinnissa näkyvä teknologiahype ”teollinen internet”. Mitä teollinen internet on yrityksen näkökulmasta? No, yrityksen pitäisi siis laittaa ns. antureita tuotteisiinsa, kerätä niiden avulla dataa ja keksiä tälle datalle jotain käyttöä; mielellään tehdä siitä jotain uutta liiketoimintaa. Tämä on siis pinnan yläpuolella yhdessä otsikon ”teollinen internet” kanssa. Tämä on se pinnan yläpuolella näkyvä osa jäävuorta, ja huomaa: tästä teollisessa internetissä ei ole kysymys. Kysymys on siitä, mikä on pinnan alla. Kyse on muun muassa ennakoinnista, optimoinnista, työturvallisuudesta, vikasietoisuudesta, simuloinnista ja noin 53:sta muusta listalla olevasta asiasta. Nämä siis ovat pinnan alla, ja näistä teollisessa internetissä on kysymys.

Teollisessa internetissä ei siis ole kysymys teollisesta internetistä! Tämä sama teema toistuu useissa arkisissa asioissa, ja monesti liikutaan liikaa pelkästään pinnan yläpuolella, jäävuoren näkyvällä osalla, kun olisi tärkeää sukeltaa pinnan alle.

Kun puhutaan digitaalisen opettajuuden kehittämisestä, niin on hyvä pohtia mistä puhutaan. Tämä siksi, että digitaalisessa opettajuudessa tuskin on kyse digitaalisesta opettajuudesta. Voi olla myös hyvä pohtia asiaa toisinkin päin: jos digitaalinen opettajuus on vastaus, niin mikä on kysymys? Pinnan alla on monenlaisia asioita, kuten opettajan identiteetti, ihmisen halu välttää virheitä, kompleksisuus, muutos, epävarmuus, mahdollisuus, epähomogeeninen kohdeyleisö ja monta muuta tärkeää seikkaa.

Näitä asioita saadaan esille ja niihin voidaan pureutua hyvällä yhteistyöllä ja keskustelulla, joka on lähtenyt käyntiin nyt kun ollaan sukeltamassa pinnan alle; kokemukseni mukaan osa asioista selviää vasta vauhdissa.

Digi siellä vetelä täällä (Marko).

KICK OFF - Potkaisimme yhdessä käyntiin SAMKin Digiloikan

Innostavat tilaisuudet takana ja tosi hyvä Fiilis! Tästä on kiva aloittaa Digitaalisen opettajuuden valmennusohjelma.

Oppimisen muutos ja digitaalisuus, sitä pursuaa kaikki media, mutta miten muutumme riittävän nopeasti organisaationa? Eri puolilla koulutuskenttää puhutaan oppimisen palveluista. Vaikeastikin hahmotettavista kokonaisuuksista, mutta peruskysymykset jäävät usein vähälle pohdinnalle: Mikä ajaa meidät muutokseen? Miksi meidän pitäisi uudistaa oppimisen tapoja ja ympäristöjä?

Viritimme ajatuksiamme Miksi -kysymyksen äärelle, jaoimme niitä kollegoiden kesken unohtamatta oppijan polkua tukevia ihmisiä, kirjastoa ja tukipalveluita. Työskentelimme ryhmissä ja kirjasimme ajatuksiamme myös yhteiseen tarkasteluun. Tulevien kahvipöytäkeskustelujen pohjaksi suosittelen tutustumaan muiden ryhmien ajatuksiin ja videolinkkiin, jotka nousivat kollegoidenne jakamana esille.

www.urly.fi/AS3

https://www.youtube.com/watch?v=N7b25wzExvo

Ei muuta kun ensimmäinen digiaskel eteenpäin. Tyyli on vapaa.

-Satu Aksovaara, JAMK