Olet varmaan törmännyt
jäävuoreen monenlaisen metaforan muodossa. Niin tälläkin kertaa. Olen vast’ikään
huomannut, että jäävuori on hyvä työkalu jäsentämään monia asioita. Otetaan
esimerkiksi vaikkapa paljon uutisoinnissa näkyvä teknologiahype ”teollinen
internet”. Mitä teollinen internet on yrityksen näkökulmasta? No, yrityksen
pitäisi siis laittaa ns. antureita tuotteisiinsa, kerätä niiden avulla dataa
ja keksiä tälle datalle jotain käyttöä; mielellään tehdä siitä jotain uutta
liiketoimintaa. Tämä on siis pinnan yläpuolella yhdessä otsikon ”teollinen
internet” kanssa. Tämä on se pinnan yläpuolella näkyvä osa jäävuorta, ja huomaa:
tästä teollisessa internetissä ei ole kysymys. Kysymys on siitä, mikä on pinnan
alla. Kyse on muun muassa ennakoinnista, optimoinnista, työturvallisuudesta, vikasietoisuudesta,
simuloinnista ja noin 53:sta muusta listalla olevasta asiasta. Nämä siis ovat
pinnan alla, ja näistä teollisessa internetissä on kysymys.
Teollisessa internetissä ei siis
ole kysymys teollisesta internetistä! Tämä sama teema toistuu useissa arkisissa
asioissa, ja monesti liikutaan liikaa pelkästään pinnan yläpuolella, jäävuoren
näkyvällä osalla, kun olisi tärkeää sukeltaa pinnan alle.
Kun puhutaan digitaalisen
opettajuuden kehittämisestä, niin on hyvä pohtia mistä puhutaan. Tämä siksi,
että digitaalisessa opettajuudessa tuskin on kyse digitaalisesta
opettajuudesta. Voi olla myös hyvä pohtia asiaa toisinkin päin: jos
digitaalinen opettajuus on vastaus, niin mikä on kysymys? Pinnan alla on
monenlaisia asioita, kuten opettajan identiteetti, ihmisen halu välttää
virheitä, kompleksisuus, muutos, epävarmuus, mahdollisuus, epähomogeeninen
kohdeyleisö ja monta muuta tärkeää seikkaa.
Näitä asioita saadaan esille ja
niihin voidaan pureutua hyvällä yhteistyöllä ja keskustelulla, joka on lähtenyt
käyntiin nyt kun ollaan sukeltamassa pinnan alle; kokemukseni mukaan osa
asioista selviää vasta vauhdissa.
Digi siellä vetelä täällä
(Marko).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti