tiistai 13. joulukuuta 2016

ServiceDesk otettiin käyttöön

SAMKin strategiassa lukee: ”Digitalisoidaan kaikki tarkoituksenmukaiset palvelut”. Tämän toimenpiteen toteuttamiseksi olemme ottaneet käyttöön uuden palveluportaalin, johon tullaan liittämään paljon erilaisia digitaalisia palveluita. Portaalin nimi on ServiceDesk, ja sen taustalla on Efecten palvelunhallintajärjestelmä.

ServiceDesk löytyy SAMK www-pääsivulta kohdasta ”Oman väen oikotiet” ja palvelu on sekä henkilöstön, että opiskelijoiden käytössä. Käyttökielenä on johtoryhmän uuden linjauksen hengessä englanti.

Ensimmäisenä palveluna olemme ottaneet käyttöön ”Report IT problem”, jossa voit ilmoittaa erilaisista tietoteknisistä ongelmista. Nykyinen SAMKin HelpDeskin palvelu kulkee rinnalla jonkin aikaa; toivomme kuitenkin ICT-palveluissa, että alkaisit käyttää uutta palvelua saman tien. Vanha palvelu poistetaan käytöstä vuodenvaihteen tienoilla – kaikki kertyneet tiketit luonnollisesti käsitellään. Kiireellisissä tapauksissa voit edelleen soittaa Helppariin jos asia on sellainen, että palveluportaali ei ”ehdi hätiin”.

Toimintaa kehitetään jatkuvasti ja yksityiskohtiin menemättä, eräänlaisena suuntaa-antavana visiona on tämä kuva:


Eli monenlaisia palveluita on tulossa ensi vuoden puolella.

Digiterveisin,

Jari 


perjantai 4. marraskuuta 2016

Digitalisaatio näkyy SAMKin strategiassa

SAMKin uusi strategia on siirtynyt toteutusvaiheeseen ja niin on asia myös digitalisaation osalta. Itse asiassa se on ollut sitä jo pidempään, mutta nyt tekemisellä on vahva ja virallinen selkänoja. Digitalisaatio on muotoiltu strategiaamme toimenpiteeksi näin: ”Digitalisoidaan kaikki tarkoituksenmukaiset palvelut”. Toimenpide on osa strategista tavoitetta: ”Tuloksellisesta toiminnasta liikkumavaraa”. Digitalisaation onnistumista mitataan kahdella mittaritavoitteella:
1) ”
Tilinpäätöksen toiminnallinen tulos on joka vuosi positiivinen” ja 2) Rahoitusmallin mukainen tulos on joka vuosi nouseva välitavoitteena 4 % taso”. Tässä korostuu selvästi digitalisaation tulkinta toiminnan tehostajana ja sujuvoittajana: kun hommat sujuvat entistä tehokkaammin ja sujuvammin, jää enemmän hyvää viivan alle.

SAMKin digitalisaatio toteutuu palveluiden digitalisaation kautta – palvelut ovat tekemistä ja tätä tekemistä digitalisoidaan tarkoituksenmukaisuusharkintaa käyttäen. Eli kaikkia palveluita ei digitalisoida periaatteen vuoksi, vaan tarkastellaan kutakin ja pohditaan yhdessä palvelun omistajan kanssa mitä kannattaa tehdä. SAMKissa on noin 120 palvelua, joten tekemisen puutetta ei ole luvassa lähiaikoina.

Yritysarkkitehtuuri on mainio työkalu tämän digitalisaatioprosessin hallintaan: toiminnan kokonaisuus on kuvattu sinne malliksi, joka sisältää ”lukemattoman määrä” yksityiskohtia. Alamme lähestyä tilannetta, jossa SAMKin toimintaa pystytään mallintamaan varsin yksityiskohtaisesti ja kokonaisvaltaisesti; tämä on tärkeää, koska digitalisaatio näkyy ja vaikuttaa kaikkialla.

 
 SAMKin palveluiden digitalisaation arkkitehtuurimalli

Digiterveisin,

Jari

perjantai 21. lokakuuta 2016

Kysyttiin opiskelijoilta

SAMK oli mukana kansainvälisessä ECAR 2016 -opiskelijatutkimuksessa, jossa kartoitettiin korkeakouluopiskelijoiden näkemyksiä koulujen IT-asioista. Saimme tulokset käyttöömme hiljattain.
Kyselyn kokonaisvastaajamäärä oli 71641 opiskelijaa. Suomesta vastauksia saatiin yhteensä 4129 (YO 3016, AMK 1113). Mukana Suomesta oli 4 ammattikorkeakoulua ja 8 yliopistoa.
Kyselyssä pyydettiin opiskelijoita arvioimaan omaa suhteutumistaan tietotekniikkaan (esim. Critic vs Supporter). Erilaisten pääaineiden suhteen ristiintaulukoituna oli helppo havaita korrelaatio teknisten aineiden opiskelijoiden ja heidän positiivinen suhtautumisensa informaatioteknologiaan. Sen sijaan em. isommista pääaineryhmistä lääke- ja hoitotieteen ala oli IT:n suhteen varovaisempi ja kriittisempi. 

Raportti kartoitti opiskelijoiden käytössä olevaa teknologiaa. Lähes kaikilla on käytössään kannettava tietokone. Tabletti on joka toisella opiskelijalla ja älypuhelimia 95 %:lla vastaajista. Mobiiliteknologia on siis vahvasti opiskelijoiden elämässä ja laukussa mukana.

Opiskelijoiden kokemus teknologiasta omassa korkeakoulussaan on sanallisten vastausten toiveista ja moitteista huolimatta voittopuolisesti hyvää. Langaton verkko toimii ja siihen on verraten helppoa kytkeytyä. Kysyttäessä monellako kurssilla opiskelija käyttää kannettavaa tietokonettaan, 75 % käyttää sitä joko kaikilla tai suurimmassa osaa kurssejaan. Tämä vastaa hyvin vuosien 2015-2016 aikana tehdyn ns. Kopiosto-selvityksen antamaa kuvaa digitaalisesti opiskelijoille jaetun aineiston määrästä ja merkityksestä korkeakouluopetuksessa. Tehdyssä selvityksessä vain 5 % materiaalista enää jaetaan opiskelijoille paperimuodossa.

Sanallisten kysymysten osalta opiskelijat esittävät parannusehdotuksina opintojakson opettajalle teknologian osalta kaiken opetuksessa käytettävän materiaalin jakoa verkossa mukaan lukien luentonauhoitus. Opiskelijat ovat myös huolissaan sekä omasta että opettajan IT-taidoista. Tätä tukevat numeeriset vastaukset, kun n. 60 % opettajista koettiin olevan riittävät IT-taidot opintojakson tarpeisiin. Jäljelle jäävältä 40 %:n osalta opiskelijat kaipaavat perehtyneisyyttä opetuksessa käytettävään teknologiaan. Eritoten opiskelijoita ärsyttää materiaalin hajauttaminen erilaisille alustoille ja eri tallennusvälineille. Kommunikaation lisääminen opettajan ja opiskelijan välillä nousee monessa sanallisessa vastauksessa esiin.

Tältä pohjalta on hyvä SAMKissakin ponnistaa syyslukukauden 2017 alusta alkaen BYOD-toimintamalliin. 

perjantai 30. syyskuuta 2016

Innostava mobiilikokemus

Kokeilukulttuuria peräänkuulutetaan hallitusohjelmaa myöden ja siinä ollaan mielestäni oikella tiellä. Kyllä se kuuluisa kehityksen kehittyminen vaatii sen, että otetaan riskiä, astutaan aidan yli ja surffaillaan silloin tällöin vierailla vesillä. Sieltä ne uudet ideat ja innovaatiot tulevat.

Minulle tuli tänä aamuna tilaisuus kantaa korteni kokeilukulttuurin kekoon, kun edessä oli ns. tuplabuukkaus. Piti ehtiä samaan aikaan sekä junalle, että verkkopalaveriin. Ratkaisin ongelman niin, että liityin verkkopalaveriin kännykkäni avulla ja lähdin siirtymään ensin auton ratissa ja sitten kilometrin verran kävellen kohti rautatieasemaa.

Latasin Playkaupasta Webexin appsin, asensin sen ja kirjauduin sisään SAMKin HILL-tunnuksilla. Katjan hostaama verkkopalaveri löytyi helposti, ja liityin siihen mukaan.

Itse istunto meni vaihtelevalla menestyksellä, eli yhteyteni katkesi hetkeksi pari kertaa - tämä ongelma korjaantuu vielä tämän vuoden aikana, kun liittymämme vaihtuvat 4G:ksi; nykyinen 3G on vähän mopo pyörittämään videota liikkeellä ollessa. Yhteys palautui automaattisesti heti, kun laite sai tarpeeksi kaistaa yhteydelleen, eli siinä ei tarvinnut alkaa keskustan läpi kävellessä säätämään mitään asetuksia tms.

Suurimman aikaa kaikki toimi kuitenkin hienosti ja pystyin olemaan kokouksessa mukana siinä missä muutkin. Katselin esimerkiksi kuvaa kaiutinmallista, jota aiotaan testata - sain myös zoomattua sitä nipistysotteella, kun halusin katsoa tarkemmin miltä laite näyttää. Eli presenterin näkymän jako toistuu hienosti kännykälle. Lisäksi osallistuin keskusteluun aktiivisesti ja hieman myös häiriköin kokousta näyttämällä muille osallistujille näkymiä kävelymatkani varrelta, mm. uudesta kampuksesta :-)  Äänen laatu oli erinomainen ja omaksi yllätyksekseni se oli kuulemma hyvä myös minun suunnaltani - olisiko tyttäreltä lainaamani earit olleet normaalia paremmat, ainakin ne olivat kalliit :-)

Kokemus oli kaikkiaan positiivinen ja herätti myönteisiä ajatuksia siitä, mitä kaikkea tämäkin mahdollistaa. Opiskelijat ovat hyvin liikkuvaisia ja on kaiketi hyvä, että halutessaan opetusta voi seurata tälläkin tavalla. Myös palavereihin tämä tuo mukavasti joustoa, kun lähin palaveripaikka on kaikkialla siellä missä kännykässä on kenttää. Pelkän äänen kuunteluun riittää nimittäin aika heikkokin yhteys, liikkuva kuva vaatiikin normaalin tasoisen mobiiliyhteyden.

Mitä seuraavaksi kokeilisin?

Digiterveisin,

Jari

maanantai 12. syyskuuta 2016

Digimentoroinnilla tukea kehittymiseen

Digitaalinen opettajuus. Tulevaisuuden työelämä. Digitaalinen kampus. HILL. BYOD. Kosketusnäyttö. Virtuaaliset ympäristöt. Moodle. Office 365…. Listaa voisi jatkaa loputtomiin, mutta nämä nyt sattuivat tulemaan ensimmäisenä mieleeni miettiessäni juuri nyt niin ajankohtaista digikehittämistyötä.

Iso osa kehittämisestä kulkee sateenvarjon ”Digitaalinen opettajuus 2016-2017” alla. Kehittämisen kohteena olevia asioita on paljon ja vauhti kova.  Huumorilla aiemmin heitetty ”Uusi kampus tulee – oletko valmis?” -slogan alkaa tuntua todellisuudelta, sillä ennen ensi syksyä monen asian todellakin pitää olla valmiina. Sateenvarjoa on vahvistettava, jotta päälaki pysyy kuivana. Olemmekin nimenneet SAMKiin yli 20 rohkeaa digimentoria, joiden tehtävänä on toimia uudenlaisen työskentelykulttuurin ja pedagogiikan lähettiläänä ja helposti tavoitettavana arjen digitaalisena apua.  
 Kysytäänpä digimentori Riitta Bluelta, miltä työkenttä näyttää? Onko sateenvarjolla käyttöä?

"- No joo, kyllä sateenvarjolla on käyttöä. Muuten sataa niskaan. Hallitus on antanut meille viime vuosina paljon keppiä, mutta porkkanaakin on saatu, ja tämä taitaa olla yksi niistä porkkanoista. Digiloikka on kirjattu hallitusohjelmaan, mikä tarkoittaa sitä, että kaikki muutkin koulutustahot peruskouluista lähtien ovat remontissa mukana. Se, joka tässä kisassa korjaa sadon, tekee tärkeää työtä ja panostaa tulevaisuuden koulutusosaamiseen. SAMK on kiitettävästi ottanut haasteen vastaan ja tässä sitä nyt sitten ollaan käärimässä hihoja syyssateista huolimatta.

Meillä on SAMKissa hyvä lähtökohtatilanne. Oppimisympäristöjä on modernisoitu, Poriin on tulossa uusi kampus, ja käytössämme olevat työkalut ovat huippuluokkaa. Myös useimmat opiskelijat ovat luontaisesti kiinnostuneita digitaalisuudesta, joten kysyntä ja tarjonta kohtaavat. Jatkossa meille tulevat opiskelijat ovat tottuneet digitaalisiin oppimisympäristöihin jo ala-asteelta alkaen. Emme voi sen vuoksi jäädä paikoillemme, vaan tähän asiaan pitää jokaisen ihan oikeasti vähän panostaa. Tästä junasta ei voi jäädä pois.

Toivoisin, että voisimme porukalla miettiä sitä, mistä lähdetään liikkeelle ja miten edetään. Katsotaan yhdessä, miten voimme toteuttaa digiloikkaa omassa työssämme. Osallistutaan tarjolla oleviin koulutuksiin, keskustellaan asioista ja jaetaan hyviä kokemuksia. Lähdetään liikkeelle pienin askelin ja lisätään vauhtia vähitellen. Meillä on valtavat mahdollisuudet tehdä tästä hyvä juttu." 

Jonna Seppälä & Riitta Blue

maanantai 22. elokuuta 2016

Yritysarkkitehtuuri on digitalisaatiota

Yritysarkkitehtuuri (tai kokonaisarkkitehtuuri) on hyvin usein raskaaksi ja vaikeaksi mielletty asia, joka on lähinnä lakisääteistä pakkopullaa ja jota tehdään, kun on pakko. Sen voi nähdä myös toisin, jos suhtautuu asiaan avoimin mielin ja haluaa perehtyä tarkemmin sen sisältöön ja mahdollisuuksiin - esimerkiksi lukemalla tämä blogiteksti loppuun asti ;-)

Mitä yritysarkkitehtuuri sitten on? Jos yritän kuvailla asiaa selkokielellä, sanon että se on digitaalinen malli organisaation toiminnasta. Kun rakennusarkkitehti piirtää CADilla digitaalisen mallin rakennuksesta, niin yritysarkkitehti luo omilla työkaluillaan digitaalisen mallin organisaation toiminnasta. Rakennuksen piirustuksista näkee missä mikin rakennuksen osa on: missä menevät vesijohdot, sähköt, ilmanvaihto, ikkunat, ovet, eristeet jne. Yritysarkkitehtuurista puolestaan voi katsoa mitä toimintaa, tietoja, teknologiaa ja sovelluksia organisaatiossa on, ja miten ne ovat tekemisissä keskenään. 

SAMKin yritysarkkitehtuurimalli














Yritysarkkitehtuurimallista voidaan esimerkiksi nostaa esiin joku tietty palvelu ja katsoa vaikkapa nämä asiat ko. palvelun osalta:

- merkitys SAMKin strategialle
- palvelua kehittävät kehittämisprojektit ja etenemisvaihe
- asiakkaat
- prosessikuvaus
- palvelun käyttämät ohjelmistot ja järjestelmät
- palvelun käyttämät tai tuottamat tiedot (tietovarannot, koodistot, sanastot)
- palvelun käyttämä teknologia (palvelimet, laitteet)

Hienoa. Mutta mitä hyötyä tästä sitten on?

Valotan asiaa esimerkillä.

Olemme SAMKissa aloittaneet Peppi-projektin, jonka tavoitteena on siirtyä käyttämään Peppi-järjestelmää 1.1.2018 alkaen. Kyseessä on valtava työ, koska Peppi tulee korvaamaan useamman nykyisin käytössä olevan järjestelmän; esim. SoleOPS, Winha, TimeEdit, SoleHOPS sekä useita LotusNotes-pohjaisia räätälöityjä sovelluksia – ja ehkä jotain muutakin.

Kuka osaa sanoa, mitä kaikkea noihin edellä mainittuihin sovelluksiin liittyy tilanteessa, jossa olemme luopumassa niiden käytöstä kokonaan tai osittain?

- minkä strategisten tavoitteiden toteutumiseen muutos vaikuttaa?
- ketä asiakkaita niillä palvellaan?
- ketkä ovat em. palveluiden omistajat?
- millaisia prosesseja niihin liittyy?
- mitä tietovarantoja niihin on kytketty tavalla tai toisella?
- millä palvelimilla ne tai niiden käyttämät tiedot ovat?
- mitä teknologiaa kokonaisuuteen liittyy?
- mitkä järjestelmät ovat yhteydessä näihin vaihdettaviin järjestelmiin?

Kuten huomataan, kyseessä on hyvin monimutkainen asiakokonaisuus. On aika haastavaa, jos ei mahdotonta saada asiasta kuvaa pelkästään ajattelun tai keskustelun voimalla. Tilanne muuttuu aivan toisenlaiseksi, jos organisaatiolla on hyvin tehty yritysarkkitehtuurimalli. Se mahdollistaa monimutkaisten ja paljon yksityiskohtia ja keskinäisiä yhteyksiä sisältävien kokonaisuuksien hahmottamisen ymmärrettävällä tavalla. Ja muutoksen hallinnan laatu paranee, jos kaikki muutokset päivitetään yritysarkkitehtuuriin sitä mukaa, kun niitä tehdään – eli että organisaation toiminnan malli vastaa ajantasaisesti todellisuutta.

Peppi-projekti on vain yksi esimerkki niistä mahdollisuuksista, joita yritysarkkihtehtuuri pystyy tarjoamaan digitalisaation tueksi. Suurin haaste on lisätä tietoisuutta yritysarkkitehtuurin mahdollisuuksista. Mihin organisaation toiminnan kimurantteihin kysymyksiin sinä kaipaisit vastauksia?

SAMKin yritysarkkitehtuurityön seuraava vaihe on tietoelementtien kytkeminen toimintaan. Tiedämme mitä tietoja meillä on (noin 70 tietovarantoa) ja tiedämme mitä palveluita (noin 120 palvelua) tarjoamme. Mutta vielä emme pysty havainnollisesti osoittamaan, mihin palveluun mikin tieto liittyy ja millä tavalla. Tämän työvaiheen jälkeen se on mahdollista.

Digiterveisin,

Jari

maanantai 30. toukokuuta 2016

BYOD-infoa

BYOD-asiat etenevät kuin se kuuluisa juna. Kokonaisuudessa on monta osiota, joka tarkoittaa että töitä tehdä monella saralla. Ainakin nämä ovat aikataulutetusti työn alla:



Kuten kuvasta näkyy, osa asioista on jo saatu kuntoon ja suurin osa on vielä edessäpäin. Kaikki liittyy kaikkeen, joten jokaisen lenkin pitää toimia, jotta ketju kestää.

Tiedotus on listassa viimeisenä, mutta se ei tarkoita että se olisi vähäisin asia. Päinvastoin, asiasta tiedottaminen taitaa olla sieltä tärkeimmästä päästä. SAMKin nettisivuille on lisätty BYOD-infoa osoitteeseen: www.samk.fi/byod   Sisältöä päivitetään sitä mukaa kun asiat etenevät tai muuttuvat.

Digiterveisin,

jari

keskiviikko 11. toukokuuta 2016

Pari sanaa yritysarkkitehtuurista

SAMKissa on digitalisaatio-ohjelman edetessä otettu vähitellen käyttöön yritysarkkitehtuurimenetelmää. Mistä siinä on kyse?

Yritysarkkitehtuuri (toiselta nimeltään kokonaisarkkitehtuuri) on periaatteessa yksinkertainen asia, mutta käytännössä hyvin laaja kokonaisuus, johon perehtyminen vaatii hieman aikaa ja viitseliäisyyttä. Yksinkertaisesti sanottuna siinä on kyse toiminnan, sovellusten, tietojen ja teknologian kuvaamisesta sekä ennen kaikkea niiden välisten yhteyksien kuvaamisesta.


Wikipedia toteaa saman asian näin: ”Yritysarkkitehtuuri on kattava ilmaisu yrityksestä: punainen lanka joka sitoo liiketoimintasuunnittelun näkökulman, kuten vision, strategiat ja governance periaatteet, liiketoimintaoperoinnin näkökulman, kuten liiketoimintakäsitteistön, organisaatiorakenteet, prosessit ja tiedot, automatisoinnin näkökulman, kuten tietojärjestelmät ja tietokannat, sekä liiketoiminnan mahdollistavan teknologisen infrastruktuurin, kuten tietokoneet, käyttöjärjestelmät ja verkot.”
Lähde: Avoidata.fi

SAMKissa yritysarkkitehtuuria ollaan otettu käyttöön ratkaisulähtöisesti, liittyen digitalisaatio-ohjelman tarpeisiin. Digitalisaatio-ohjelmassahan on kyse SAMKin palveluiden digitalisaatiosta, joten yritysarkkitehtuurissakin on keskitytty tähän asiaan: palvelut ovat mallin keskiössä, ja muilla elementteillä tuetaan niiden digitalisaatiota monin eri tavoin. 

Kuten edellä kerroin, yritysarkkitehtuurimenetelmä mahdollistaa eri asioiden välisten yhteyksien esittämisen – tämä on juuri se lisäarvo, jonka tämä menetelmä tuo digitalisaatioon. Kun pystymme näkemään minkä hyvänsä palvelumme ”sisälle” ja luomaan faktoihin perustuvan kokonaiskuvan siitä mitä kaikkea ko palveluun littyy, on kytköksissä ja vaikuttaa; silloin pystymme lähestymään sen kehittämistä johdonmukaisesti ja todennäköisesti myös tuloksellisesti.


SAMKin digitalisaatio-ohjelman arkkitehtuurimalli


Tällä hetkellä yllä kuvattu malli on rakentunut suunnitellun aikataulun mukaisesti. Toiminta-arkkitehtuurin puolella alkaa olla valmista muutoin, paitsi prosessikuvausten osalta. Sovellussalkku on melko pitkälti valmis, sieltä puuttuu lähinnä lisenssitietoja, joita kertyy koko ajan lisää kun lisenssejä tulee uusittavaksi tai poistettavaksi. Tieto- ja teknologiaosiot ovat vasta alkutekijöissään, eli niissä on lähinnä tunnistettu mitä niihin kuuluu ja kuvaustyö on vasta alkamassa.

Digiterveisin,

jari

maanantai 9. toukokuuta 2016

Mitä on pinnan alla?

Olet varmaan törmännyt jäävuoreen monenlaisen metaforan muodossa. Niin tälläkin kertaa. Olen vast’ikään huomannut, että jäävuori on hyvä työkalu jäsentämään monia asioita. Otetaan esimerkiksi vaikkapa paljon uutisoinnissa näkyvä teknologiahype ”teollinen internet”. Mitä teollinen internet on yrityksen näkökulmasta? No, yrityksen pitäisi siis laittaa ns. antureita tuotteisiinsa, kerätä niiden avulla dataa ja keksiä tälle datalle jotain käyttöä; mielellään tehdä siitä jotain uutta liiketoimintaa. Tämä on siis pinnan yläpuolella yhdessä otsikon ”teollinen internet” kanssa. Tämä on se pinnan yläpuolella näkyvä osa jäävuorta, ja huomaa: tästä teollisessa internetissä ei ole kysymys. Kysymys on siitä, mikä on pinnan alla. Kyse on muun muassa ennakoinnista, optimoinnista, työturvallisuudesta, vikasietoisuudesta, simuloinnista ja noin 53:sta muusta listalla olevasta asiasta. Nämä siis ovat pinnan alla, ja näistä teollisessa internetissä on kysymys.

Teollisessa internetissä ei siis ole kysymys teollisesta internetistä! Tämä sama teema toistuu useissa arkisissa asioissa, ja monesti liikutaan liikaa pelkästään pinnan yläpuolella, jäävuoren näkyvällä osalla, kun olisi tärkeää sukeltaa pinnan alle.

Kun puhutaan digitaalisen opettajuuden kehittämisestä, niin on hyvä pohtia mistä puhutaan. Tämä siksi, että digitaalisessa opettajuudessa tuskin on kyse digitaalisesta opettajuudesta. Voi olla myös hyvä pohtia asiaa toisinkin päin: jos digitaalinen opettajuus on vastaus, niin mikä on kysymys? Pinnan alla on monenlaisia asioita, kuten opettajan identiteetti, ihmisen halu välttää virheitä, kompleksisuus, muutos, epävarmuus, mahdollisuus, epähomogeeninen kohdeyleisö ja monta muuta tärkeää seikkaa.

Näitä asioita saadaan esille ja niihin voidaan pureutua hyvällä yhteistyöllä ja keskustelulla, joka on lähtenyt käyntiin nyt kun ollaan sukeltamassa pinnan alle; kokemukseni mukaan osa asioista selviää vasta vauhdissa.

Digi siellä vetelä täällä (Marko).

torstai 7. huhtikuuta 2016

KICK OFF - Potkaisimme yhdessä käyntiin SAMKin Digiloikan

Innostavat tilaisuudet takana ja tosi hyvä Fiilis! Tästä on kiva aloittaa Digitaalisen opettajuuden valmennusohjelma.

Oppimisen muutos ja digitaalisuus, sitä pursuaa kaikki media, mutta miten muutumme riittävän nopeasti organisaationa? Eri puolilla koulutuskenttää puhutaan oppimisen palveluista. Vaikeastikin hahmotettavista kokonaisuuksista, mutta peruskysymykset jäävät usein vähälle pohdinnalle: Mikä ajaa meidät muutokseen? Miksi meidän pitäisi uudistaa oppimisen tapoja ja ympäristöjä?

Viritimme ajatuksiamme Miksi -kysymyksen äärelle, jaoimme niitä kollegoiden kesken unohtamatta oppijan polkua tukevia ihmisiä, kirjastoa ja tukipalveluita. Työskentelimme ryhmissä ja kirjasimme ajatuksiamme myös yhteiseen tarkasteluun. Tulevien kahvipöytäkeskustelujen pohjaksi suosittelen tutustumaan muiden ryhmien ajatuksiin ja videolinkkiin, jotka nousivat kollegoidenne jakamana esille.




Ei muuta kun ensimmäinen digiaskel eteenpäin. Tyyli on vapaa.



-Satu Aksovaara, JAMK

keskiviikko 6. huhtikuuta 2016

Todellisen ja digin yhteensovittamista

Hei vaan nimittäin. Aluksi ote kirjasta ”Marko Filenius: Digitaalinen asiakaskokemus”:

”Kaikki alkoi Intersportin talvikuvastosta. Nelivärisestä, kiiltävälle paperille painetusta esitteestä löysin laskettelusuksipaketin, joka vastasi kaikin puolin tarpeitani: Edullinen kokonaispaketti satunnaiselle laskettelijalle. Nyt seisoin Stadiumin liikkeessä ja katseeni kiersi läpi suksirivistöä. Aamulla olin muistanut asian uudelleen ja etsinyt tarjousta Intersportin verkkosivuilta. En sitä sieltä löytänyt, en huolellisellakaan etsimisellä. Halusin muodostaa kokonaiskuvan tarjonnasta ennen varsinaista ostosta, siksi lounaan jälkeen piipahdin kilpailevaan liikkeeseen suksia katselemaan.
Toimistolla googlasin lisää vaihtoehtoja. Löysin sukset epäilyttävän halvalla. Hetken päästä ymmärsin, että siteet eivät kuuluneet pakettiin. Siteitäkin löytyi useita vaihtoehtoja, mutta missään ei kerrottu, saako ne myös asennettuna.

Sitten törmäsin XXL-ketjun verkkopalveluun, jossa kerrottiin 25%:n alennuksesta seuraavan kahden päivän aikana. Se oli jo jotakin, kun kerran olin päättänyt välineet hankkia. Sopiva paketti löytyikin ja alennettu hinta oli jo erittäin houkutteleva. Entäs monot, tuli yhtäkkiä mieleeni. Nekin saisi nyt samalla alennuksella.

Sopivan hintaiset monotkin löytyivät helposti, mutta oikean koon valinta osoittautui hankalaksi. Tarjolla oli vain laskettelumonojen kokoja: paljonko 42-koko on tuossa asteikossa? Siis uudestaan Stadiumiin sovittelemaan monoja. Oikea koko löytyi, kiitos ystävällisen ja asiantuntevan myyjän. Sitten taas toimistolle ja tilausta tekemään verkkokaupasta. Viisi minuuttia myöhemmin tilausvahvistus on sähköpostissani.”

Ajatuksia herättävä teksti! Tällaista on ostosten teko 2010-luvulla, todellisen ja digin yhteensovittamista. Kehitettävää riittää. Entä miltäpä näyttää opiskelijan tai opettajan arki 2010-luvulla? Onko sieltä löydettävissä vastaavanlaista kehitettävää? Digitaalisten palvelujen kehittäminen on erityisesti loppukäyttäjän asemaan asettumista.

Mitä Sinun arjessasi kaipaisi muutosta, jonka voisi toteuttaa digivälineillä?

yst.terv. ja vast. pian nimim.,

Marko

tiistai 5. huhtikuuta 2016

Kulttuuri syö aamupalaksi prosesseja

Meinasi niinsanotusti lentää kahvit suusta kun kuulin tuon lausahduksen tänään Opetus- ja kulttuuriministeriössä järjestetyssä digiseminaarissa. Puhuja viittasi siihen kokemusperäiseen tietoon, että hienoimmatkaan uudet ideat eivät toteudu, jos yrityskulttuuri haraa vastaan.

SAMKissa yrityskulttuuriin on alettu kiinnittää kasvavaa huomiota tänä vuonna. Johtoryhmä, esimiehet ja luottamushenkilöt saivat aiheeseen liittyvää koulutusta toissaviikolla ja kyllä, siellä virisi ihan uusia ajatuksia yrityskulttuurin voimasta ja merkityksestä. Ihan sellaisiakin ajatuksia, jotka pysyvät päässä lopun ikää. Jatkoa ilmeisesti on luvassa.

Yrityskulttuurin voima on siinä, että se vaikuttaa kaikkien organisaatiossa olevien ihmisten kautta. Se on se "näkymätön käsi", joka ohjaa meitä kaikkia päivän mittaan tehtävissä valinnoissa - ja näitä valintoja tehdään paljon jo yhden päivän, saatikka vuoden aikana. Jos yrityskulttuuri ohjaa toimimaan strategian suuntaisesti, tapahtuu pieniä ihmeitä - ja jos se taas ohjaa liikkumaan poispäin siitä, seuraa huonoja tuloksia ja turhautuneisuutta.

Mitä tämä tarkoittaa digitalisaation näkökulmasta? Minun mielestäni ainakin nämä termit saisivat kuvata sitä yrityskulttuuria, joka myötävaikuttaa digitalisaation etenemiseen niin, että saavutamme siihen kohdistetut odotukset:

- ennakkoluulottomuus
- optimismi
- kokeilunhalu
- rohkeus ja
- pitkäjänteisyys

Miten sinä jatkaisit tuota listaa?

Digiterveisin,

jari

maanantai 4. huhtikuuta 2016

Yhteistyön voima

Olen kiertänyt yhdessä Timo Rinteen (Helpdesk) ja Jonna Seppälän (Digiope-ohjelma) kanssa SAMKin tiimejä. Yritämme saada itsemme kutsuttua kylään jokaiseen seitsemääntoista opetustiimiin ja nyt ollaan tilanteessa, että noin puolet vierailuista on saatu sovittua. Jo ensimmäisen kolmen tapaamisen perusteella on selvää, että nämä ovat erittäin hyödyllisiä tapaamisia!

Tapaamisten aiheena on BYOD-malliin siirtyminen syyslukukaudesta 2017 alkaen ja siihen liittyvät kysymykset, huolenaiheet ja ideat laidasta laitaan. Olemme keskustelleet mm. näistä aiheista:

- mitä ajatuksia BYOD-malliin siirtyminen herättää tiimissä?
- onko opettajilla valmius toimia omalla läppärillä opetustilanteissa?
- opiskelijoilta edellytetään omia päätelaitteita syyslukukaudesta 2017 alkaen - mitä ajatuksia tämä herättää?
- tiimin käyttämät ohjelmistot: ovatko ladattavissa opiskelijoiden omille koneille? 

Tiimien arki ja toimintaympäristö ovat hyvin erilaisia, joten mitään yhtä totuutta ei tässä asiassa ole. Jossakin tiimissä ollaan hyvinkin pitkällä digitalisaatiossa ja sekä opiskelijat että opettajat pitävät koko BYODia hyvin arkisena asiana. Ja toisessa tiimissä kaikki BYODiin liittyvä herättää paljon kysymyksiä, epävarmuutta ja huolenaiheita.

Juuri edellä mainitusta johtuen haluamme tavata jokaisen tiimin; näin voimme varmistaa että kaikkien tarpeet ja mielipiteet tulevat huomioiduksi BYOD-malliin siirryttäessä. Avoin ja ratkaisukeskeinen yhteinen keskustelu ja pohdinta tuottavat kokonaisuuden kannalta parhaan tuloksen.

Yhteistyössä on voimaa.

Digiterveisin,

jari

tiistai 8. maaliskuuta 2016

Vaikeaa ja vaikeaa

Moni pitää digitalisaatiota vaikeana asiana, osa ei noteeraa koko asiaa ja osalle se on "piece of cake". Miten on sinun kohdallasi?

Katselin viime syksynä sivusta, kun 13-vuotias tyttäreni teki läksyjään Skypen yli ja työt ilmeisesti talletettiin Google Driveen myöhempää käyttöä varten tunnilla. Tuo episodi herätti minut ajattelemaan, että näillä diginatiiveille digitalisaatio on vähän hassu termi? Ai mikä digitalisaatio? Siinä ei kauaa nokka tuhise, kun diginatiivi lataa tarvitsemansa appsit, luo tilit ja aloittaa käytön - viikon päästä jo ehkä eri sovelluksilla, riippuen käyttökokemuksesta ja varmaan päivän fiiliksestä. 

Mitä jos linjaisimme yllättäin suuressa yrityksessä, että huomisesta alkaen kaikki palaveeraavat Skypellä ja tiedostot talletaan Google Driveen. Siitähän nousisi kauhea haloo ja kaiken maailman neuvottelut pärähtäisivät käyntiin. Tarvittaisiin projekteja, koulutusbudjetti, coachausta, sparrausta jne. Monessa kohtaa me vanhemman sukupolven edustajat voisimme ottaa mallia tuosta nuorille niin itsestään selvästä kokeilukulttuurista - johan sitä hallitusohjelmassakin mainostetaan.

Olin tänään Helsingissä (taas) digikoulutuksessa. Sielläkin keskusteltiin välillä siitä, onko digitalisaatio vaikeaa vai ei. Ainakin oheista kuvaa katsoessa voisi ajatella, että huh huh - ei oo mun juttu :-)

Digitalisaatio-logiikat: Vesa Ilmarinen, Katalyst.

Toisaalta moni totesi, että ei kiinnitä asiaan erityistä huomiota, koska se mistä siinä on kyse on luontaista, arkipäiväistä toimintaa ko henkilölle. Näin sen itsekin näen.

Varsin mielenkiintoinen näkökulma tuli, kun päivän kouluttaja Vesa Ilmarinen korosti ei-teknologisen näkökulman merkitystä. Digitalisaatiossa menestyvät organisaatiot uudistavat strategiaansa, toimintamallejaan ja kulttuuriaan. Juuri näin! Kyllä ne härpäkkeet ja appsit löytyy, kun tiedetään mitä halutaan.

Toinenkin iso asia jäi mieleen nakuttamaan. Big data, datalouhinta, asiakastiedon hallinta tai miksi tätä nyt halutaankin kutsua. Meilläkin on SAMKissa tosi paljon dataa ja informaatiota; sitä kertyy jatkuvasti kaikista prosesseistamme. Miten tämä data pitäisi ottaa haltuun toimintamme kehittämisessä digitaalisessa maailmassa - ja vielä niin, että se toisi viivan alle hyvää?

Digiterveisin,

jari


keskiviikko 2. maaliskuuta 2016

Sovelluksia

Erilaiset ohjelmistot ja järjestelmät - joita tässä kutsun yhteisnimellä sovellus - muodostavat tärkeän työkalupakin asiantuntijaorganisaatiolle. Sovellukset ovat olleet arkipäivää jo pitkään ja niissä ei sinällään ole mitään ihmeellistä: versioita ja päivityksiä tulee ja menee.

Miksi sitten kirjoitan niistä? Siksi, että meillä on SAMKissa käytössä ainakin 230 erilaista sovellusta. Määrä on todennäköisesti vielä suurempi, koska aivan kaikkia ei ole välttämättä tunnistettu. Tällainen määrä herättää väistämättä ajatuksen siitä, ovatko nuo kaikki tarpeellisia, vai voisiko määrää karsia.

Asiaan on alettu kiinnittää kasvavaa huomiota tiukentuvan talouden aikoina ja kyllä sieltä on alkanut löytyä selvästi päällekkäisiä ratkaisuja, eli että samaa asiaa hoidetaan monella eri sovelluksella. Tämä ilmiö juontaa juurensa SAMKin historiaan, eli että olemme rakentuneet nykymuotoon pienistä erillisistä yksiköistä lähtien, joilla kaikilla oli omat ICT-ratkaisunsa. Näitä historiallisia päällekkäisyyksiä on alettu vähitellen purkaa yhteistyössä käyttäjien kanssa. Vähitellen siksi, että kiinteästi toimintaan kuuluvaa palasta ei voi repäistä lennosta irti; tarvitaan suunnitelmallinen "exit".

Toinen mielenkiintoinen lähestymiskulma suureen sovellusten määrään on pedagoginen. Voisiko joissakin tapauksissa ajatella niin, että ei opetetakaan tietyn sovelluksen käyttöä kädestä pitäen, vaan annetaan opiskelijoille ongelma ratkaistavaksi ja ratkaisuun kuuluu etsiä omatoimisesti sovellus, jolla ratkaisu syntyy? Miettimisen arvoinen idea.

Digitalisaation näkökulmasta sovellusten käyttö on lähtökohtaisesti hyvä asia, koska työtä tehdään digitaalisesti. Organisaation kannalta olennaista on rakentaa sellainen sovellussalkku, että se on sekä toimiva, kustannustehokas, että joustava. Siinä haastetta tuleville vuosille.

Digiterveisin,

jari

maanantai 15. helmikuuta 2016

Uusien (digitaalisten) palvelujen kehittämisestä

Tervehdys digiplokin satapäiselle lukijakunnalle! Ihan alkuun voisi todeta, että muutaman vuoden kuluttua ei enää tarvi korostaa palvelujen olevan digitaalisia. Sama ilmiö kävi tv:n kanssa. Aiemmin puhuttiin digi-televisiosta, nyt se on pelkkä televisio. Tämä onkin hyvä johdanto ajattelumalliin, mikä mielestäni on oleellinen uusia (digitaalisia) palveluja kehittäessä. Oleellista ei ole niinkään digiosaaminen vaan asiakaslähtöinen ajattelutapa. En ole lainkaan huolissani siitä, etteikö mitä villeimmille uusille ideoille löytyisi osaavia toteuttajia.

Pääsin mukaan SAMK:n digitaalisten palvelujen kehittämisryhmään, odotan innolla ryhmässä käytäviä keskusteluja ja ideointia. Olen yleisesti ottaen kehittämistyössä käyttänyt kahden kysymyksen taktiikkaa selvittääkseni itselleni kohteen merkityksen:
1. Onko asia tärkeä?
2. Voimmeko toimia paremmin (kuin nykyään)?

Digitaalisten palvelujen kehittämisen osalta molempiin voi vastata isolla k-kirjaimella.

Olen ollut yritysten teknologiakehittämistyössä mukana vuodesta 2002. Alusta asti on ollut selvää, että kehittäminen ei saa lähteä ”teknologia edellä”. Sen sijaan operatiivinen ja erityisesti strateginen taso ovat kehittämisen mielekkäät kulmakivet. Pitää olla ajatus siitä, mikä (muutos) on tarkoitus saada tapahtumaan ja rohkeutta lähteä kokeilemaan (joskus hieman outojakin) asioita.

Ammattikorkeakoulut ovat kisassa keskenään. Rahoitusmallin kriteerit ovat laittaneet kisaajat juoksemaan yhä kovempaa. Malli on tuonut toimeksiantajan näkökulmasta paljon lisää tehoa AMK:eista. Onkin aiheellista kysyä, voisimmeko sen lisäksi, että juoksemme yhä kovempaa, juosta eri tavalla kuin muut? Analoginen juoksu on lineaarista, digitaalinen ei. Digitaalinen aikakausi on vasta alkamassa, tulevaisuuden parhaat käytännöt ovat vielä keksimättä.

Haastan molemmat tänne asti jaksaneet lukijat ideoimaan millainen on tulevaisuuden digitaalinen SAMK. Kommentoi alle tai lähetä minulle sähköpostia.

Digi-digi – tulee hiki, sanoopi Marko Mikkola

keskiviikko 10. helmikuuta 2016

Bring Your Own Device

BYOD on digitalisaation tapaan hyvin aktiivisessa käytössä oleva termi. Se tarkoittaa lyhyesti ja selkokielellä sanottuna sellaista toimintamallia, jossa käyttäjät käyttävät omia päätelaitteitaan työskentelyyn ja opiskeluun. Organisaation tehtäväksi jää järjestää ICT-ympäristö niin, että edellä mainittu sujuu ongelmitta.

BYOD on erittäin suosittu toimintamalli, koska siinä on nähty kokonaisuutena olevan enemmän plussia kuin miinuksia. Molempia toki löytyy.

+ Plussan puolelle on kansainvälisessä keskustelussa kirjattu usein esimerkiksi käyttäjätyytyväisyyden kasvu, organisaation laitekulujen lasku ja parempi laitekanta kuin perinteisessä toimintamallissa. Myös ajasta ja paikasta riippumattoman työskentelyn mahdollistaminen on selkeä plussa.

- Miinusmerkkiset huolenaiheet liittyvät useimmiten tavalla tai toisella tietoturvakysymyksiin.



SAMKissa BYODiin pitää ottaa kolme näkökulmaa: opiskelijat, henkilöstö ja vieraat. Kaikille ryhmille pitää järjestää toimivat ICT-palvelut ajasta, paikasta ja päätelaitteesta riippumatta.

Kampushankkeet ovat toimineet hyvinä vauhdittajina SAMKin BYOD-valmisteluissa. Töitä on tehty vähitellen kiihtyvällä tahdilla jo vuoden 2014 loppupuolelta asti BYOD-otsikon alla. Toki tähän liittyviä ratkaisuja on kehitetty ja ollut käytössäkin jo paljon aiemminkin, vaikka ei olekaan aina muistettu puhua BYODista.

Porin kampushankkeen alla pyörivässä BYOD-projektissa on käsitelty säännöllisesti niitä asiakokonaisuuksia, joilla on vaikutusta toimivan BYOD-ympäristön rakentamiseen:

- Kysely tiimivastaaville ei-BYOD -ohjelmistoista: BYOD/EI-BYOD -ohjelmistot, ml ohjelmistojen määrän vähentäminen
- Järjestelmien ja ohjelmistojen omistajuuden määrittelytyö
- HILL-lisensointi
- Keskustelu opiskelijoiden kanssa siitä, miten BYOD nyt toimii ja mitä pitää kehittää
- IT-luokkien koneiden sisällönmäärittely
- Nykyisten IT-luokkien asteittainen vähentäminen
- Office 365
- Dropbox
- BYOD-tiedotus
- Opintojaksoselosteen toiminta opintojaksojen ohjelmistotarpeen osoittajana
- Opettajien BYOD-valmiuksien vahvistaminen
- SAMKin ohjelmistojen ja järjestelmien toimivuus toimintamallissa
- Ohjelmistojen virtualisointi (virtualisoinnin verkko- ja palvelintarpeet, uusi sopimus mahdollistaa niin henkilökunnan kuin opiskelijoidenkin osalta käytön missä tahansa - rajana vain ohjelmistokohtaiset lisenssit)
- WLAN-verkon tehostaminen ja parantaminen (ml. vierailijaverkko)
- BYOD-tulostus
- Henkilöstön tietokone- ja puhelinhankintojen politiikka + mobiilin nopeus
- BYOD-tietoturva
- Lähiverkot ja runkoverkko
- Operaattoriverkkojen kapasiteetin varmistaminen: "monioperaattoriverkko"
- Omien laitteiden latauspisteet
- X kpl lainakoneita kirjastoon
- BYOD-tuki opiskelijavoimin

Huh huh. Hengästyttää jo pelkkä luettelon tekeminen...

Lopuksi vielä humoristinen kuva siitä, miten eri tavalla opiskelijat ja henkilökunta saattavat nähdä BYOD-toimintamallin arjen. Tätä uhkakuvaa vastaan hyökäämme osaamisen ja ICT-ympäristön kehittämisellä. Yhdessä.












Tässä hyvä artikkeli aiheeseen liittyen: http://www.meteoriitti.com/2016/02/09/byod-korulauseesta-kaytantoon/   Aika paljon tässä on kyse asenteesta, niin kuin nyt yleensäkin on tilanne muutoksia kohdatessa. Uteliaan positiivisella asenteella hyvä tästäkin tulee!

Digiterveisin,

jari

perjantai 5. helmikuuta 2016

#Ratkaisu16

Digiseminaaria pukkaa!

Osallistuin tiistaina Finlandiatalolla järjestettyyn Ratkaisu16-digiseminaariin. Ohjelma oli jaettu fiksusti kolmeen pääteemaan, joista yksi oli painotukseltaan yhteiskunnallinen, toinen businekselle suunnattu ja kolmas yksilötason digiasioihin. Surffailin tasapuolisesti näissä kaikissa ja sain taas aimo annoksen hyviä ideoita omassa työssä sovellettavaksi. Lisäksi tapahtumassa oli melkoinen kattaus järjestäjätahon, eli CGI:n toimintaa esittteleviä ja myyviä messupisteitä.

Tapahtumaa esittelevä video.

Näitä digiseminaareja tuntuu olevan tarjolla nyt joka viikolle. Digi sitä ja digi tätä, kuten edellisessä blogissani irvailin. Tämä huuma on kyllä aivan ymmärrettävä, kunhan katsoo sitä ilmiön jo näkyvän ja varsinkin ennakoidun vaikutuksen kautta. Niin yksityis- kuin työelämämmekin tulevat muuttumaan totaalisesti tulevien vuosikymmenten aikana myös näiltä osin.

Yhdessä esityksessä Nokian (joka on muuten kovassa vauhdissa ja kasvussa) edustaja esitteli 5G:n kehitystyötä ja mitä kaikkea se tuo tuo tullessaan. Aikamoisen huikeita visioita, jotka olisivat olleet science fictionia 20 vuotta sitten, mutta ovat todellisuutta jo 2020-luvun alussa. Häneltä kysyttiin pilke silmäkulmassa tuleeko 5G:n jälkeen 6G ja mitä se mahdollisesti pitää sisällään? Pienen tuumaustuokion jälkeen hän kehotti lähestymään asiaa scifi-elokuvien kautta, koska jotain sellaista se kaiketi tulee olemaan. Eli robotisaatio on digitalisaatiota seuraava iso aalto.

Aika hienoa muuten, että meillä SAMKissa robotiikka ei ole mikään tulevaisuuden haave. Sehän on meillä jo nykyinen juttu, jossa ollaan hyvällä uralla ja katse tulevaisuudessa. Siitä leadista kannattaa pitää kiinni ja satsata siihen paukkuja! Lisätietoja esim, täältä: https://www.samk.fi/hankkeet/robocoast

Onneksi ensi viikolla ei ole digiseminaaria: junalla kulkien Helsingin päivä ovat raskaita: aamuneljältä herätys ja kotiin alkuillasta. Takki on aika tyhjä tuollaisen reissun jäljiltä, mutta toisaalta pää on täynnä uusia ajatuksia.

Osallistujien kommentteja:  #Ratkaisu16

Kuvia ja videoita tapahtumasta: http://ratkaisu.cgi.fi/fi/kuvat-ja-videot

Digiterveisin,

jari

perjantai 29. tammikuuta 2016

SAMKin digitalisaatio-ohjelma käynnistyi

Jaa että mikä?

Digitalisaatio-ohjelma on vuoden alusta liikkeelle lähtenyt sisäinen kehittämisohjelma, jonka tavoitteena on digitalisoida SAMKin toimintoja. Tietysti isona tavoitteena on se, että pysymme mukana digitalisaatiokehityksessä mm. sen suhteen, että osaamisemme riittää vastaamaan opiskelijoiden ja yhteistyökumppanien odotuksiin. Asiakkaiden kannalta tärkein tavoite on sujuvoittaa ja tehostaa palveluita.

Digitalisaatio on iso asia ja siinä on kovasti miettimistä, mitä näinkin isossa organisaatiossa kannattaa ja voi tehdä asian eteen. Välillä kun tuntuu että digi sitä ja digi tätä ja ei oikein tiedä mistä se alkaa ja mihin se loppuu. Kohta se on varmaankin terminä kaluttu loppuun, mutta itse ilmiö ei häviä minnekään.

SAMKin digitalisaatio-ohjelma lähti liikkeelle palveluista. Ihan aluksi pitää tunnistaa mitä palveluita meillä on, kuka ne omistaa, mitä niissä on sisällä, ketä ne palvelevat - ja kuinka hyvin ne ovat mukana digitalisaatiokehityksessä... Tätä työtä tehdään parhaillaan, eli käyn keskusteluja palveluiden omistajien kanssa ja kartutamme tietoa noista em. kysymyksistä. Siinä samalla ideoidaan jo mahdollisia digiprojekteja, joilla palveluiden digitalisaation astetta voidaan nostaa. Tiesitkö muuten, että SAMKissa on noin 100 erilaista palvelua?

Näillä samoilla tulilla tulee käyttöönotetuksi myös uusi menetelmä: yritysarkkitehtuuri. Se vasta onkin mielenkiintoinen asia! En ala sitä nyt avaamaan tässä enempää, mutta sen verran voin sanoa että se mahdollistaa aivan uudenlaisia mahdollisuuksia ottaa haltuun isoja kokonaisuuksia. Aiheesta lisää myöhemmin, mutta jätän tähän härsyksi yhden aiheeseen liittyvän kuvan.



Digiterveisin,

jari