Tervehdys digiplokin satapäiselle lukijakunnalle! Ihan alkuun
voisi todeta, että muutaman vuoden kuluttua ei enää tarvi korostaa palvelujen
olevan digitaalisia. Sama ilmiö kävi tv:n kanssa. Aiemmin puhuttiin
digi-televisiosta, nyt se on pelkkä televisio. Tämä onkin hyvä johdanto
ajattelumalliin, mikä mielestäni on oleellinen uusia (digitaalisia) palveluja
kehittäessä. Oleellista ei ole niinkään digiosaaminen vaan asiakaslähtöinen
ajattelutapa. En ole lainkaan huolissani siitä, etteikö mitä villeimmille
uusille ideoille löytyisi osaavia toteuttajia.
Pääsin mukaan SAMK:n digitaalisten palvelujen kehittämisryhmään,
odotan innolla ryhmässä käytäviä keskusteluja ja ideointia. Olen yleisesti
ottaen kehittämistyössä käyttänyt kahden kysymyksen taktiikkaa selvittääkseni
itselleni kohteen merkityksen:
1. Onko asia tärkeä?
2. Voimmeko toimia paremmin (kuin nykyään)?
Digitaalisten palvelujen kehittämisen osalta molempiin voi
vastata isolla k-kirjaimella.
Olen ollut yritysten teknologiakehittämistyössä mukana vuodesta
2002. Alusta asti on ollut selvää, että kehittäminen ei saa lähteä ”teknologia
edellä”. Sen sijaan operatiivinen ja erityisesti strateginen taso ovat
kehittämisen mielekkäät kulmakivet. Pitää olla ajatus siitä, mikä (muutos) on
tarkoitus saada tapahtumaan ja rohkeutta lähteä kokeilemaan (joskus hieman
outojakin) asioita.
Ammattikorkeakoulut ovat kisassa keskenään. Rahoitusmallin
kriteerit ovat laittaneet kisaajat juoksemaan yhä kovempaa. Malli on tuonut
toimeksiantajan näkökulmasta paljon lisää tehoa AMK:eista. Onkin aiheellista
kysyä, voisimmeko sen lisäksi, että juoksemme yhä kovempaa, juosta eri tavalla
kuin muut? Analoginen juoksu on lineaarista, digitaalinen ei. Digitaalinen
aikakausi on vasta alkamassa, tulevaisuuden parhaat käytännöt ovat vielä
keksimättä.
Haastan molemmat tänne asti jaksaneet lukijat ideoimaan
millainen on tulevaisuuden digitaalinen SAMK. Kommentoi alle tai lähetä minulle
sähköpostia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti