BYOD-infoa

BYOD-asiat etenevät kuin se kuuluisa juna. Kokonaisuudessa on monta osiota, joka tarkoittaa että töitä tehdä monella saralla. Ainakin nämä ovat aikataulutetusti työn alla:



Kuten kuvasta näkyy, osa asioista on jo saatu kuntoon ja suurin osa on vielä edessäpäin. Kaikki liittyy kaikkeen, joten jokaisen lenkin pitää toimia, jotta ketju kestää.

Tiedotus on listassa viimeisenä, mutta se ei tarkoita että se olisi vähäisin asia. Päinvastoin, asiasta tiedottaminen taitaa olla sieltä tärkeimmästä päästä. SAMKin nettisivuille on lisätty BYOD-infoa osoitteeseen: www.samk.fi/byod   Sisältöä päivitetään sitä mukaa kun asiat etenevät tai muuttuvat.

Digiterveisin,

jari

Pari sanaa yritysarkkitehtuurista

SAMKissa on digitalisaatio-ohjelman edetessä otettu vähitellen käyttöön yritysarkkitehtuurimenetelmää. Mistä siinä on kyse?

Yritysarkkitehtuuri (toiselta nimeltään kokonaisarkkitehtuuri) on periaatteessa yksinkertainen asia, mutta käytännössä hyvin laaja kokonaisuus, johon perehtyminen vaatii hieman aikaa ja viitseliäisyyttä. Yksinkertaisesti sanottuna siinä on kyse toiminnan, sovellusten, tietojen ja teknologian kuvaamisesta sekä ennen kaikkea niiden välisten yhteyksien kuvaamisesta.

Wikipedia toteaa saman asian näin: ”Yritysarkkitehtuuri on kattava ilmaisu yrityksestä: punainen lanka joka sitoo liiketoimintasuunnittelun näkökulman, kuten vision, strategiat ja governance periaatteet, liiketoimintaoperoinnin näkökulman, kuten liiketoimintakäsitteistön, organisaatiorakenteet, prosessit ja tiedot, automatisoinnin näkökulman, kuten tietojärjestelmät ja tietokannat, sekä liiketoiminnan mahdollistavan teknologisen infrastruktuurin, kuten tietokoneet, käyttöjärjestelmät ja verkot.”

Lähde: Avoidata.fi

SAMKissa yritysarkkitehtuuria ollaan otettu käyttöön ratkaisulähtöisesti, liittyen digitalisaatio-ohjelman tarpeisiin. Digitalisaatio-ohjelmassahan on kyse SAMKin palveluiden digitalisaatiosta, joten yritysarkkitehtuurissakin on keskitytty tähän asiaan: palvelut ovat mallin keskiössä, ja muilla elementteillä tuetaan niiden digitalisaatiota monin eri tavoin. 

Kuten edellä kerroin, yritysarkkitehtuurimenetelmä mahdollistaa eri asioiden välisten yhteyksien esittämisen – tämä on juuri se lisäarvo, jonka tämä menetelmä tuo digitalisaatioon. Kun pystymme näkemään minkä hyvänsä palvelumme ”sisälle” ja luomaan faktoihin perustuvan kokonaiskuvan siitä mitä kaikkea ko palveluun littyy, on kytköksissä ja vaikuttaa; silloin pystymme lähestymään sen kehittämistä johdonmukaisesti ja todennäköisesti myös tuloksellisesti.

SAMKin digitalisaatio-ohjelman arkkitehtuurimalli

Tällä hetkellä yllä kuvattu malli on rakentunut suunnitellun aikataulun mukaisesti. Toiminta-arkkitehtuurin puolella alkaa olla valmista muutoin, paitsi prosessikuvausten osalta. Sovellussalkku on melko pitkälti valmis, sieltä puuttuu lähinnä lisenssitietoja, joita kertyy koko ajan lisää kun lisenssejä tulee uusittavaksi tai poistettavaksi. Tieto- ja teknologiaosiot ovat vasta alkutekijöissään, eli niissä on lähinnä tunnistettu mitä niihin kuuluu ja kuvaustyö on vasta alkamassa.

Digiterveisin,

jari

Mitä on pinnan alla?

Olet varmaan törmännyt jäävuoreen monenlaisen metaforan muodossa. Niin tälläkin kertaa. Olen vast’ikään huomannut, että jäävuori on hyvä työkalu jäsentämään monia asioita. Otetaan esimerkiksi vaikkapa paljon uutisoinnissa näkyvä teknologiahype ”teollinen internet”. Mitä teollinen internet on yrityksen näkökulmasta? No, yrityksen pitäisi siis laittaa ns. antureita tuotteisiinsa, kerätä niiden avulla dataa ja keksiä tälle datalle jotain käyttöä; mielellään tehdä siitä jotain uutta liiketoimintaa. Tämä on siis pinnan yläpuolella yhdessä otsikon ”teollinen internet” kanssa. Tämä on se pinnan yläpuolella näkyvä osa jäävuorta, ja huomaa: tästä teollisessa internetissä ei ole kysymys. Kysymys on siitä, mikä on pinnan alla. Kyse on muun muassa ennakoinnista, optimoinnista, työturvallisuudesta, vikasietoisuudesta, simuloinnista ja noin 53:sta muusta listalla olevasta asiasta. Nämä siis ovat pinnan alla, ja näistä teollisessa internetissä on kysymys.

Teollisessa internetissä ei siis ole kysymys teollisesta internetistä! Tämä sama teema toistuu useissa arkisissa asioissa, ja monesti liikutaan liikaa pelkästään pinnan yläpuolella, jäävuoren näkyvällä osalla, kun olisi tärkeää sukeltaa pinnan alle.

Kun puhutaan digitaalisen opettajuuden kehittämisestä, niin on hyvä pohtia mistä puhutaan. Tämä siksi, että digitaalisessa opettajuudessa tuskin on kyse digitaalisesta opettajuudesta. Voi olla myös hyvä pohtia asiaa toisinkin päin: jos digitaalinen opettajuus on vastaus, niin mikä on kysymys? Pinnan alla on monenlaisia asioita, kuten opettajan identiteetti, ihmisen halu välttää virheitä, kompleksisuus, muutos, epävarmuus, mahdollisuus, epähomogeeninen kohdeyleisö ja monta muuta tärkeää seikkaa.

Näitä asioita saadaan esille ja niihin voidaan pureutua hyvällä yhteistyöllä ja keskustelulla, joka on lähtenyt käyntiin nyt kun ollaan sukeltamassa pinnan alle; kokemukseni mukaan osa asioista selviää vasta vauhdissa.

Digi siellä vetelä täällä (Marko).