Sähköinen palvelutarjonta laajenee

SAMKin ServiceDeskin tarjonta laajeni tällä viikolla käsittämään kampuspalvelut. Tähän asti olemme tarjonneet asiakkaillemme mahdollisuuden raportoida IT-ongelmista ja nyt repertuaari laajenee erilaisiin kampuskiinteistöä ja -palveluita koskeviin asioihin.

Esimerkkejä uusista palveluista:

- kiinteistön korjaustarpeet
- avaimet, lätkät
- turvallisuus
- pysäköinti
- vieraiden palvelut
- kuljetus
- työajan seuranta
- aukiolot
- löytötavarat
- tapahtumat
- siivous

 

Palveluiden digitalisaatio on osa SAMKin strategiaa ja sillä tavoitellaan asiakaslähtöisyyttä, sujuvuutta ja tarkoituksenmukaisuutta.

Kesän jälkeen on luvassa lisää uusia palveluita.

Ottakaa ServiceDesk omaksenne!

Digiterveisin,

Jari

Digitaalisuus SAMKissa

"Yksi video kertoo enemmän kuin tuhat sanaa"

https://www.youtube.com/watch?v=pT2wTTLUA3A&feature=youtu.be

Videon tekijät löytyvät lopputeksteistä.

Digiterveisin,

Jari

Digitalisaatiosta pitää olla hyötyä

Viime viikolla sai mediassa näkyvyyttä artikkeli, jossa kritisoitiin digitalisaatiota - ja onhan näitä ollut mediassa jo pitkään. Mielestäni tuo kritiikki on pääosin aiheellista. Näyttäisi nimittäin olevan valitettavan yleistä, että digitalisaatioon lähdetään teknologia edellä ja "kun muutkin menee". Käsky on saattanut käydä varsin ylhäiseltä taholta käyttäjiä kuulematta ja jos vielä asiakkaat ovat diginatiiveja (esim. yläkoulu), on soppa valmis: opettajat vastustavat, oppilaat väheksyvät ja kellään ei ole kivaa, paitsi medialla.

SAMKissa digitalisaatiota halutaan rakentaa tarvelähtöisesti ja strategian suuntaisesti, ja käyttäjiä jatkuvasti kuunnellen. Viimeksi näin tehtiin viime viikon "SAMK Goes Digi" -tapahtumassa, jossa allekirjoittaneellakin oli ilo käydä hyviä digikeskusteluja SAMKilaisten kanssa - ja pari uutta palveluakin siinä ideoitiin yhdessä :-)

Digitalisaatiota viedään SAMKissa eteenpäin yllättävän monella saralla. Tämä lista ei ole suinkaan tyhjentävä, vaan nämä tulivat ensimmäisenä mieleen:

- Digiope-ohjelma (satojen tuhansien eurojen arvoinen osaamisen kehittämisohjelma)
- BYOD-projekti (sisältää todella paljon alakohtia: verkot, ohjelmistot, laitteet, tietoturva jne...)
- HILL (jo pitkään käytössä ollut, ja jatkuvasti kehittyvä monikäyttöinen digiympäristömme)
- Pilvipalvelut (O365, Dropbox, monet SAAS-palvelut, jne.)
- Yritysarkkitehtuuri (toimintamme virtuaalinen malli)
- Kampusprojektit (näen nämä myös digiprojekteina, koska niiden myötä oppimis- ja työympäristömme digitalisaatio kehittyy)
- ServiceDesk (https://samk.efectecloud.com/ssc/)

Pari sanaa uusimmasta digiprojektistamme, eli ServiceDeskistä. Se on kaikesta päätellen (aktiivinen käyttö, palvelutyön systematisointi) tullut tarpeeseen ja saamani palautteen perusteella myös koettu hyödylliseksi.

Olisi tietysti mukavaa, että ei tulisi yhtään IT-ongelmailmoitusta, koska silloin eläisimme näiltä osin täydellisessä maailmassa. Ongelmia kuitenkin tulee eri syistä johtuen ja sitä varten on hyvä olla palvelua tarjolla. Vuoden alusta alkaen olemme vastaanottaneet alla olevan kuvan mukaisen määrän IT-tikettejä ServiceDeskin kautta:




ServiceDesk tulee laajenemaan seuraavaksi palvelupyyntöjen tarjonnan saralla, kun lanseeraamme sinne "Campus maintenance services" -osion, jossa on mahdollisuus tilata palvelua sähköisesti - tästä lisää lähitulevaisuudessa. Luvassa on alla näkyvä palvelupaletti.

 


Digiterveisin,

Jari

Mitä muuta kuin digi?

Jos helpot tehtävät ulkoistetaan jatkossa koneen tehtäväksi, niin mitä meille jää jäljelle? Yhä vain vaikeampia tehtäviä? Tällainen muutos toteutuessaan aiheuttaa paineita myös osaamisillemme.

Pinnan yläpuolella käytävässä keskustelussa pohditaan, mitkä ammatit katoavat ja mitkä säilyvät, miten eri alojen koulutusmäärät muuttuvat ja mitä tekisimme sillä ajalla, joka meiltä jää yli, kun ei ”tarvitse” tehdä töitä? Pinnan alle kurkatessa nähdään puolestaan, että useiden ammattiryhmien identiteetti on murroksessa. Ammatteihin kouluttautuneet ihmiset joutuvat löytämään uuden tavan tehdä nykyistä työtään.

Muutoksessa, jossa kone ottaa meiltä toistuvia ja helppoa ongelmanratkaisua vaativia tehtäviä, korostuu se, missä ihminen on konetta parempi. Aalto-yliopiston systeemiälykkyyden tutkimusryhmä on määritellyt lähestymistavan, jossa ”yhdistetään inhimillinen herkkyys insinööriajatteluun”. Tämä on mielenkiintoinen lähestymiskulma, josta sovellettuna kokosin oheisessa kuvassa olevan seitsemän kohdan listan.

Jos digin tehtävänä on antaa vipuvartta työn tehokkuuteen, niin voisiko ajattelutapa olla yhtä merkittävä vipuvarren antaja? Mitä ajatuksia oheinen kuva herättää sinussa?

Digitaalisesti teidän,

Marko

ServiceDesk otettiin käyttöön

SAMKin strategiassa lukee: ”Digitalisoidaan kaikki tarkoituksenmukaiset palvelut”. Tämän toimenpiteen toteuttamiseksi olemme ottaneet käyttöön uuden palveluportaalin, johon tullaan liittämään paljon erilaisia digitaalisia palveluita. Portaalin nimi on ServiceDesk, ja sen taustalla on Efecten palvelunhallintajärjestelmä.

ServiceDesk löytyy SAMK www-pääsivulta kohdasta ”Oman väen oikotiet” ja palvelu on sekä henkilöstön, että opiskelijoiden käytössä. Käyttökielenä on johtoryhmän uuden linjauksen hengessä englanti.

Ensimmäisenä palveluna olemme ottaneet käyttöön ”Report IT problem”, jossa voit ilmoittaa erilaisista tietoteknisistä ongelmista. Nykyinen SAMKin HelpDeskin palvelu kulkee rinnalla jonkin aikaa; toivomme kuitenkin ICT-palveluissa, että alkaisit käyttää uutta palvelua saman tien. Vanha palvelu poistetaan käytöstä vuodenvaihteen tienoilla – kaikki kertyneet tiketit luonnollisesti käsitellään. Kiireellisissä tapauksissa voit edelleen soittaa Helppariin jos asia on sellainen, että palveluportaali ei ”ehdi hätiin”.

Toimintaa kehitetään jatkuvasti ja yksityiskohtiin menemättä, eräänlaisena suuntaa-antavana visiona on tämä kuva:

Eli monenlaisia palveluita on tulossa ensi vuoden puolella.

Digiterveisin,

Jari 

Digitalisaatio näkyy SAMKin strategiassa

SAMKin uusi strategia on siirtynyt toteutusvaiheeseen ja niin on asia myös digitalisaation osalta. Itse asiassa se on ollut sitä jo pidempään, mutta nyt tekemisellä on vahva ja virallinen selkänoja. Digitalisaatio on muotoiltu strategiaamme toimenpiteeksi näin: ”Digitalisoidaan kaikki tarkoituksenmukaiset palvelut”. Toimenpide on osa strategista tavoitetta: ”Tuloksellisesta toiminnasta liikkumavaraa”. Digitalisaation onnistumista mitataan kahdella mittaritavoitteella:
1) ”Tilinpäätöksen toiminnallinen tulos on joka vuosi positiivinen” ja 2) ”Rahoitusmallin mukainen tulos on joka vuosi nouseva välitavoitteena 4 % taso”. Tässä korostuu selvästi digitalisaation tulkinta toiminnan tehostajana ja sujuvoittajana: kun hommat sujuvat entistä tehokkaammin ja sujuvammin, jää enemmän hyvää viivan alle.

SAMKin digitalisaatio toteutuu palveluiden digitalisaation kautta – palvelut ovat tekemistä ja tätä tekemistä digitalisoidaan tarkoituksenmukaisuusharkintaa käyttäen. Eli kaikkia palveluita ei digitalisoida periaatteen vuoksi, vaan tarkastellaan kutakin ja pohditaan yhdessä palvelun omistajan kanssa mitä kannattaa tehdä. SAMKissa on noin 120 palvelua, joten tekemisen puutetta ei ole luvassa lähiaikoina.

Yritysarkkitehtuuri on mainio työkalu tämän digitalisaatioprosessin hallintaan: toiminnan kokonaisuus on kuvattu sinne malliksi, joka sisältää ”lukemattoman määrä” yksityiskohtia. Alamme lähestyä tilannetta, jossa SAMKin toimintaa pystytään mallintamaan varsin yksityiskohtaisesti ja kokonaisvaltaisesti; tämä on tärkeää, koska digitalisaatio näkyy ja vaikuttaa kaikkialla.

 

 SAMKin palveluiden digitalisaation arkkitehtuurimalli

Digiterveisin,

Jari

Kysyttiin opiskelijoilta

SAMK oli mukana kansainvälisessä ECAR 2016 -opiskelijatutkimuksessa, jossa kartoitettiin korkeakouluopiskelijoiden näkemyksiä koulujen IT-asioista. Saimme tulokset käyttöömme hiljattain.

Kyselyn kokonaisvastaajamäärä oli 71641 opiskelijaa. Suomesta vastauksia saatiin yhteensä 4129 (YO 3016, AMK 1113). Mukana Suomesta oli 4 ammattikorkeakoulua ja 8 yliopistoa.

Kyselyssä pyydettiin opiskelijoita arvioimaan omaa suhteutumistaan tietotekniikkaan (esim. Critic vs Supporter). Erilaisten pääaineiden suhteen ristiintaulukoituna oli helppo havaita korrelaatio teknisten aineiden opiskelijoiden ja heidän positiivinen suhtautumisensa informaatioteknologiaan. Sen sijaan em. isommista pääaineryhmistä lääke- ja hoitotieteen ala oli IT:n suhteen varovaisempi ja kriittisempi. 

Raportti kartoitti opiskelijoiden käytössä olevaa teknologiaa. Lähes kaikilla on käytössään kannettava tietokone. Tabletti on joka toisella opiskelijalla ja älypuhelimia 95 %:lla vastaajista. Mobiiliteknologia on siis vahvasti opiskelijoiden elämässä ja laukussa mukana.

Opiskelijoiden kokemus teknologiasta omassa korkeakoulussaan on sanallisten vastausten toiveista ja moitteista huolimatta voittopuolisesti hyvää. Langaton verkko toimii ja siihen on verraten helppoa kytkeytyä. Kysyttäessä monellako kurssilla opiskelija käyttää kannettavaa tietokonettaan, 75 % käyttää sitä joko kaikilla tai suurimmassa osaa kurssejaan. Tämä vastaa hyvin vuosien 2015-2016 aikana tehdyn ns. Kopiosto-selvityksen antamaa kuvaa digitaalisesti opiskelijoille jaetun aineiston määrästä ja merkityksestä korkeakouluopetuksessa. Tehdyssä selvityksessä vain 5 % materiaalista enää jaetaan opiskelijoille paperimuodossa.

Sanallisten kysymysten osalta opiskelijat esittävät parannusehdotuksina opintojakson opettajalle teknologian osalta kaiken opetuksessa käytettävän materiaalin jakoa verkossa mukaan lukien luentonauhoitus. Opiskelijat ovat myös huolissaan sekä omasta että opettajan IT-taidoista. Tätä tukevat numeeriset vastaukset, kun n. 60 % opettajista koettiin olevan riittävät IT-taidot opintojakson tarpeisiin. Jäljelle jäävältä 40 %:n osalta opiskelijat kaipaavat perehtyneisyyttä opetuksessa käytettävään teknologiaan. Eritoten opiskelijoita ärsyttää materiaalin hajauttaminen erilaisille alustoille ja eri tallennusvälineille. Kommunikaation lisääminen opettajan ja opiskelijan välillä nousee monessa sanallisessa vastauksessa esiin.

Tältä pohjalta on hyvä SAMKissakin ponnistaa syyslukukauden 2017 alusta alkaen BYOD-toimintamalliin.